Amputaatio
Amputaatio on jonkin kehon ulokkeen poistaminen leikkauksella tai sen irtoaminen vammautumalla.[1] Usein kyseessä on sormi, varvas, jalka tai käsi.
Amputaation syyt ja tavat
Amputaation syitä voivat olla sepsis, diabetes, verenkiertohäiriöt, tapaturmat, infektiot ja kasvaimet.[1][2] Amputaatiotyyppejä voivat olla esimerkiksi reisiamputaatio tai sääriamputaatio.[3] Kirurgisena toimenpiteenä amputaatio suoritetaan, mikäli kehon osaa ei voida enää parantaa ja siinä olevan sairauden leviäminen muualle kehoon halutaan estää.[4]
Amputaation seuraukset ja tavoitteet
Amputoidun aivot kykenevät muistamaan vuosikausia amputaation jälkeen ne ruumiinosat, jotka on menetetty.[5] Ilmiön ovat löytäneet aivoskannauksessa Oxfordin yliopiston tutkijat.[5] Amputaation tavoitteena on hyvävoimainen proteesin kestävä tynkä.[3] Amputaatio voi olla joskus ainoa tapa pelastaa ihmisen henki.[6]
Aavesärky
Aavesäryllä tarkoitetaan neuropaattista eli hermovaurioista johtuvaa kipua.[7] Jotkut amputaatiopotilaat kertovat kokevansa poistetussa jäsenessään haamukipua.[4] Keskimäärin joka toisella amputaatiopotilaalla on aavesärkyjä.[8] Se on särky, joka syntyy katkaisukohdan vaurioituneissa hermopesäkkeissä mutta joka aistitaan tuntuvaksi puuttuvassa jäsenessä.[9][10]
Muita tuntemuksia voivat olla kutina.[10][11] Potilas voi tuntea myös aavekrampin.[12] Potilas voi myös tuntea puuttuvan raaja liikkeen tai aistia sen asennon.[4] Aavekipu voi aiheuttaa vaikeuksia nukkumiseen ja ajaa itsetuhoisuuteen.[9] Jotkut potilaat väittävät proteesin hieronnan helpottavan tällaista särkyä. Tällöin kyseessä on mitä ilmeisimmin plasebo-vaikutus. Fantomi-ilmiö voi pysyä samanlaisena koko elämän, mutta myös muuttaa muotoaan, lieventyä ja hävitä kokonaan.[4]
Suomessa käytetään sähköhoitoa aavesärkypotilaille.[8] Maailmalla on käytössä suoraan aivoihin annettava stimulaatio.[8]
Monissa tapauksissa haamukivusta on apua proteesiin totuttauduttaessa. Amputoitu tynkä vaatii huoltotoimenpiteitä.[13] Tynkää voi alkaa särkemään pitkällisen seisomisen tai kävelyn seurauksena.[14]
Proteesit
Suomessa potilas saa proteesin noin neljän kuukauden kuluttua amputoinnista.[3] Tavoite olisi, että protesointiin päästäisiin jo 30-40 päivän kuluessa amputisoinnista.[3] Oikein ajoitettu protetisointi on tärkeää toipumisen kannalta.[3] Sen edellytys on kuitenkin riittävän hyvä kunto ja motivaatio.[15] Hankinta tehdään moniammatillisesti, jolloin paikalla on lääkäri, apuvälineteknikko ja fysioterapeutti.[15]
Proteesin sopivuus on tärkeää, koska sopimaton proteesi vahingoittaa tynkää.[3] Proteesien kanssa toimiminen vaatii opettelua.[16] Virheellinen kuormitus voi johtaa ihon tulehduksiin ja hiertymiin, jolloin voi syntyä painehaava, mikä vaikeuttaa protetisointia.[3]
Kaikki amputoidut eivät hyödy proteesista.[15]
Kuntoutus
Kuntoutuksella amputoitu henkilö voidaan saada palaamaan takaisin normaaliin elämäänsä, vaikka amputaatio aiheuttaakin vajaakuntoisuutta ja vaikuttaa toimintakykyyn.[14] Lääkinnällisen ja sosiaalisen kuntoutuksen avulla on mahdollisuus saada maksimaalinen hyöty proteeseista ja muista apuvälineistä.[14] Vertaistuki voi olla tärkeää amputoidulle.[11]
Kuntoutus voidaan jakaa neljään eri osaan, jotka ovat leikkausta edeltävä, operatiivinen, välitön leikkauksen jälkeinen sekä proteesin valmistus ja käytön omaksumisvaiheet.[17]
Amputaatiopotilaat tarvitsevat runsaasti terveys- ja sosiaalihuollon palveluita, koska amputaatio on niin raskas toimenpide, että se rajoittaa toimintakykyä huomattavasti.[17] Amputaatio voi johtaa siihen, että joutuu luopumaan harrastuksestaan.[14] Amputoidun henkilön asumisolosuhteita voidaan joutua muuttamaan, mikäli hän käyttää apuvälineitä liikkumiseensa asunnossaan.[7]
Asenteet
Työhönottotilanteessa amputaatio voi myös aiheuttaa hämmennystä ja johtaa jopa syrjintään.[6] Amputoidut henkilöt voivat joutua epäasiallisen tuijotuksen kohteeksi.[18] He joutuvat myös kohtaamaan loukkaavia kommentteja.[19][20]
Tutkimus
Hoitoketjujen sujuvuus voi pelastaa amputaatiotilanteessa.[21] Lisähappi leikkauksen jälkeisenä aikana voi pelastaa jalan amputoinnilta on todettu Itä-Suomen yliopiston väitöskirjassa vuonna 2013.[22] Turun yliopistolle vuonna 2005 tehdyssä väitöstutkimuksessa todetaan verisuonikirurgian säästävän amputoinneilta.[23] Suomessa pihkaa on käytetty lääketieteellisessä tutkimuksessa ehkäisemään amputaatiota.[24]
Yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa amputoinnin on todettu olevan yhtä huono menetelmä, kuin raajan rekonstruktioinninkin.[25] Saksassa on onnistuttu siirtämään amputoidulle henkilölle kädet elinsiirtoleikkauksen avulla.[26]
Järjestöt
Suomessa tukea amputoiduille tarjoavat Aktiiviset Amputoidut ry ja Suomen Nuoret Amputoidut ry.[13][27]
Amputaatio kirjallisuudessa ja kulttuurissa
Sarjakuvataiteilija Kaisa Leka on tehnyt amputaatiosta sarjakuva-albumin I am not these feet.[16] Suomessa on olemassa jääkiekon puolella proteesimaajoukkue.[28][29][30]
Amputaatiopotilaat ovat niittäneet mainetta menestyen paraolympialaisissa.[31] Malleinakin amputaatiopotilaat ovat toimineet.[32][20]
Lontoossa on avattu museo, joka esittelee taideteoksia, lääketiedettä ja näiden yhdistelmiä.[33] Tietoista tahallista amputaatiota ollaan käytetty myös oman ruumiin muokkaamiseen.[34][35][36]
Amputaatio ja seksuaalisuus
Ihmisen seksuaalista halua amputoida terve ruumiinosa kutsutaan apotemnofiliaksi.[37] Seksuaalista halua, joka kohdistuu erityisesti amputoituihin henkilöihin, kutsutaan akrotomofiliaksi.[37]
Amputointi voi aiheuttaa vaikeuksia seurustelusuhteiden kehittymiselle.[38] Se ei kuitenkaan vielä tarkoita etteikö amputoitu henkilö voisi seurustella tai saada parisuhdetta.[39] Amputoituun henkilöön rakastuminen ei kuitenkaan vielä ole merkki akrotomofiliasta.[37]
Lähteet
- Opinnäytetyö amputaation kokemukset theseus.fi.
- Johanna Junttila: "Päätin, että jalkani saa amputoida" Kauneus & terveys. Viitattu 1.4.2018.
- Gradu amputaatio, raajat jyx.jyu.fi.
- Opinnäytetyö aavekivut. theseus.fi.
- Amputoitu muistaa menettämänsä raajan jopa vuosikymmeniä myöhemmin Helsingin Sanomat. 2.9.2016. Viitattu 30.9.2017.
- "Jalan amputaatio oli ainoa tapa pelastaa henkeni" Studio55.fi. Viitattu 25.3.2018.
- Opinnäyte elämänhallinta theseus.fi.
- Joka toisella amputaatiopotilaalla on aavesärkyä ESS.fi. 9.3.2015. Viitattu 25.3.2018.
- Maiju Karhunen: Aavesärky voi ajaa itsetuhoon savonsanomat.fi – Savon Sanomat. Viitattu 30.9.2017.
- Miksi kipu jää päälle? Tiede. 13.11.2014. Viitattu 30.9.2017.
- Jalat tukevasti irti maasta Kaleva.fi. Viitattu 1.10.2017.
- Amputoitu raaja voi aiheuttaa jopa aavekrampin - Eroon aavesäryistä peileillä tai taikasienillä yle.fi. Viitattu 25.7.2018.
- Amputaatio - radikaali toimenpide yle.fi. Viitattu 30.9.2017.
- Opinnäytetyö amputaatio kuntoutus theseus.fi.
- Opinnäytetyö opas hoitotyö theseus.fi.
- Jalaton nainen | Ylioppilaslehti Ylioppilaslehti. 5.9.2003. Viitattu 1.10.2017.
- Duodecim-lehti www.duodecimlehti.fi. Viitattu 25.3.2018.
- Amputoitu Liisa Syrjä: "Mietin, miten leikkaan pihviä ilman sormia" Kodin Kuvalehti. 27.11.2015. Viitattu 25.3.2018.
- ”Hei, mihin sä jätit toisen jalkasi” – Veera Priha osaa voittaa vastoinkäymiset eivätkä törkeydetkään ole lannistaneet jalkaproteesia käyttävää juoksijaa Helsingin Sanomat. 19.5.2018. Viitattu 19.5.2018.
- Jalkansa menettänyt missifinalisti astui punaiselle matolle proteesin kanssa – ihmisten julmat kommentit järkyttivät: ”Teiltä puuttuu sydän” Ilta-Sanomat. 20.9.2018. Viitattu 20.9.2018.
- Sujuvat hoitoketjut voivat pelastaa aivoinfarktilta tai jalan amputoinnilta | Helsingin yliopisto sttinfo.fi. Viitattu 25.3.2018.
- Lisähappi leikkauksen jälkeen voi estää jalan amputaation Yle Uutiset. Viitattu 2.4.2018.
- Verisuoni- kirurgia vähentää amputaatioita ts.fi. Viitattu 2.4.2018.
- Kuusen pihka lääkkeenä - Käytöllä on estetty jopa ääriamputaatio Seura.fi. 26.12.2016. Viitattu 2.4.2018.
- Amputaatio yhtä huono kuin raajan korjaaminen www.terve.fi. Viitattu 25.3.2018.
- Saksalaismies sai uudet kädet amputoitujen tilalle Yle Uutiset. Viitattu 2.4.2018.
- Amputaatio - radikaali toimenpide yle.fi. Viitattu 23.2.2020.
- Markus Karjalainen: Peli pyörii vaikka millä tavoin savonsanomat.fi – Savon Sanomat. Viitattu 25.3.2018.
- Jussi Lotvonen: Vammautuminen on lasten jälkeen parasta mitä minulle on tapahtunut - Pohjois-Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu ry www.popli.fi. Arkistoitu 25.3.2018. Viitattu 25.3.2018. (englanniksi)
- Sami Salonen syntyi ilman toista kämmentä, kuulee huutelua mutta saattaa pian pelata kiekkoa MM-joukkueessa HS.fi. Viitattu 1.4.2018.
- Traaginen onnettomuus vei jalan – lumilautailija astelee tällä proteesilla Linnan juhliin Ilta-Sanomat. 1.12.2015. Viitattu 25.3.2018.
- Mallikaunottarelta amputoitiin toinen jalka - valokuvat toipumisen jälkeen inspiroivat Voice.fi. 12.4.2016. Viitattu 25.3.2018.
- Lontoossa avataan taidetta ja lääketiedettä yhdistelevä museo Yle Uutiset. Viitattu 2.4.2018.
- Amputaatio on vain todella radikaalien juttu Helsingin Sanomat. 4.6.2002. Viitattu 2.4.2018.
- Amputoinnit puhuttavat tatuointialaa mtv.fi. Viitattu 2.4.2018.
- Tunnettu alakulttuuritaiteilija ei tekisi amputaatiota Kaleva.fi. Viitattu 2.4.2018.
- 10 normista poikkeavaa seksimieltymystä iltalehti.fi. Viitattu 30.9.2017.
- "Jalan amputoinnin jälkeen tuli vielä syöpä" Kauneus & terveys. Viitattu 25.3.2018.
- Kun yhtäkkiä menettää kätensä ja jalkansa yle.fi. Viitattu 23.2.2020.
Aiheesta muualla
- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Amputaatio Wikimedia Commonsissa