Ampisilliini

Ampisilliini on penisilliineihin kuuluva antibiootti. Kuten muidenkin penisilliinien, ampisilliinin rakenteen keskeinen osa on beetalaktaamirengas. Ampisilliini tuli markkinoille vuonna 1961.

Ampisilliini
Systemaattinen (IUPAC) nimi
7-(2-amino-2-fenyyli-asetyyli)amino-3,3 -dimetyyli-6-okso-2-tia-5-atsabisyklo [3.2.0]heptaani-4-karboksyylihappo
Tunnisteet
CAS-numero	69-53-4
ATC-koodi	J01CA01
PubChem	6249
DrugBank	APRD00320
Kemialliset tiedot
Kaava	C16H19N3O4S
Moolimassa	349,405 g/mol
Farmakokineettiset tiedot
Hyötyosuus	40 % (suun kautta)
Proteiinisitoutuminen	15–25 %
Metabolia	12–50 %
Puoliintumisaika	n. 1 tunti
Ekskreetio	75–85 % (munuaisten kautta)
Terapeuttiset näkökohdat
Raskauskategoria	A (Au), B (USA)
Reseptiluokitus	reseptivalmiste (FI)
Antotapa	suun kautta, suonensisäisesti

Ampisilliini tehoaa lähinnä grampositiivisiin bakteereihin, kuten streptokokkiin ja pneumokokkiin. Siksi lääkettä käytetäänkin hoitamaan esimerkiksi korvatulehdusta, keuhkokuumetta ja pehmytkudostulehduksia. Ampisilliinilla on myös vaikutusta joihinkin gramnegatiivisiin bakteereihin. Ampisilliini inhiboi soluseinän synteesin kolmatta ja viimeistä vaihetta, minkä seurauksena solu hajoaa.

Penisilliineille allergiset henkilöt ovat allergisia myös ampisilliinille. Lääke voi aiheuttaa haittavaikutuksina maha-suolikanavan oireita, kuten ripulia. Ampisilliini vaikuttaa muiden lääkkeiden osalta muun muassa varfariinin ja allopurinolin pitoisuuksiin veressä, joten yhtä aikaa käytettäessä lääkkeiden yhteisvaikutuksia tulisi tarkkailla.