Ampiaiset

Ampiaiset (Vespidae) on myrkkypistiäisiin (Aculeata) kuuluva pistiäisheimo[1]. Ampiaisia on maailmanlaajuisesti yli 5 000 lajia, jotka jaetaan kahdeksaan alaheimoon[2]. Suomessa lajeja on 43 jaettuna kahteen alaheimoon: aitososiaalisiin yhteiskunta-ampiaisiin (Vespinae) sekä yksin eläviin erakkoampiaisiin (Eumeninae)[3]. Puhekielessä ampiaisilla tarkoitetaan yleensä yksinomaan yhteiskunta-ampiaisia, sillä erakkoampiaiset eivät muodosta yhteiskuntia ja jäävät siksi huomaamatta. Maa-ampiainen on huomattavasti epämääräisempi käsite, jolla tarkoitettaneen yleensä maassa pesiviä yhteiskunta-ampiaisia.

Ampiaiset
Piha-ampiainen (Vespula vulgaris)
Piha-ampiainen (Vespula vulgaris)
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Luokka: Hyönteiset Insecta
Lahko: Pistiäiset Hymenoptera
Alalahko: Hoikkatyviset Apocrita
Yläheimo: Ampiaismaiset pistiäiset Vespoidea
Heimo: Ampiaiset Vespidae
Latreille, 1802
Alaheimot
  • Eumeninae
  • Raphiglossinae
  • Zethinae
  • Euparagiinae
  • Masarinae
  • Polistinae
  • Stenogastrinae
  • Vespinae
Katso myös

  Ampiaiset Wikispeciesissä
  Ampiaiset Commonsissa

Ampiaisnaarailla on myrkkypistin, mutta toisin kuin tarhamehiläiset, ne eivät kuole pistäessään. Yhteiskunta-ampiaiset ja erakkoampiaiset eroavat elintavoiltaan toisistaan huomattavasti, mutta molempien toukat käyttävät ravintonaan aikuisten niille saalistamia hyönteisiä ja muuta proteiinipitoista ravintoa, kun taas aikuiset elävät pääasiassa kukkien medellä[1].

Yhteiskunta-ampiaisten runsaus vaihtelee merkittävästi vuodesta toiseen, ja ampiaiset ovat runsaampia parillisina vuosina monilla alueilla Euroopassa[4][5]. Käynnissä oleva ilmastonmuutos muuttaa paitsi ampiaislajien levinneisyyttä, myös niiden fenologiaa eli pesinnän ajoitusta: monet lajit lentävät aikaisemmin keväällä ja pesät kasvavat nopeammin ja suuremmiksi. Tämä lisää ampiaisten ja ihmisten kohtaamisia, mikä näkyi muun muassa vuonna 2018 runsaana uutisointina mediassa (esim. [6][7]).

Suomessa tavatut ampiaislajit

Suomessa yleisin pihoilla ja puutarhoissa tavattava ampiaislaji on piha-ampiainen (Vespula vulgaris)[8]. Ahvenanmaalla pitkään esiintynyt saksanampiainen (Vespula germanica, kansankielellä myös tappaja-ampiainen) pesi tiettävästi ensimmäisen kerran manner-Suomessa 2006[9], ja on nykyään Etelä-Suomen taajamissa monin paikoin yleisin ampiaislaji[5][4]. Ilmastonmuutoksen myötä lajin levinneisyys on laajenemassa pohjoiseen, ja kesällä 2019 saksanampiainen tavattiin ensimmäisen kerran Keski-Suomessa[10]. Myös aikanaan sukupuuttoon Suomesta hävinnyt herhiläinen (Vespa crabro) on palannut.

[3]

Yhteiskunta-ampiaiset (Vespinae):

Paperiampiaiset (Polistinae):

  • Polistes nimpha – ketoneuliainen (todennäköisesti yksittäinen harhailija)

Erakkoampiaiset (Eumeninae):

  • kaivuriampiainen Discoelius dufourii
  • kiiltokoloampiainen Ancistrocerus antilope
  • niittykoloampiainen Ancistrocerus claripennis
  • etelänkoloampiainen Ancistrocerus gazella
  • äkämäkoloampiainen Ancistrocerus ichneumonideus
  • kevätkoloampiainen Ancistrocerus nigricornis
  • törmäkoloampiainen Ancistrocerus oviventris
  • seinäkoloampiainen Ancistrocerus parietinus
  • kirjokoloampiainen Ancistrocerus parietum
  • pohjankoloampiainen Ancistrocerus scoticus
  • tummakoloampiainen Ancistrocerus trifasciatus
  • hirsiseinäampiainen Euodynerus notatus
  • takkuseinäampiainen Euodynerus quadrifasciatus
  • korsiampiainen Gymnomerus laevipes
  • pikkutörmäampiainen Odynerus melanocephalus
  • keltatörmäampiainen Odynerus spinipes
  • kalvastörmäampiainen Odynerus reniformis
  • kirjopikkuampiainen Stenodynerus dentisquama
  • rusopikkuampiainen Stenodynerus picticrus
  • hirsisorjoampiainen Symmorphus allobrogus
  • pohjansorjoampiainen Symmorphus angustatus
  • pikkusorjoampiainen Symmorphus bifasciatus
  • silosorjoampiainen Symmorphus connexus
  • kirjosorjoampiainen Symmorphus crassicornis
  • ruokosorjoampiainen Symmorphus fuscipes
  • täpläsorjoampiainen Symmorphus gracilis
  • isosorjoampiainen Symmorphus murarius
  • kangasmuurariampiainen Eumenes coarctatus
  • karvamuurariampiainen Eumenes coronatus
  • niittymuurariampiainen Eumenes pedunculatus

Lähteet
  1. Douwes, P., Abenius, J., Cederberg, B., Wahlstedt, U., Hall, K., Starkenberg, M., Reisborg, C. & Östman, T.: Nationalnyckeln till Sveriges flora och fauna. Steklar: Myror–getingar. ArtDatabanken, SLU, Uppsala, 2012.
  2. Sarah Bank, Manuela Sann, Christoph Mayer, Karen Meusemann, Alexander Donath, Lars Podsiadlowski: Transcriptome and target DNA enrichment sequence data provide new insights into the phylogeny of vespid wasps (Hymenoptera: Aculeata: Vespidae). Molecular Phylogenetics and Evolution, 2017-11, nro 116, s. 213–226. doi:10.1016/j.ympev.2017.08.020. ISSN 1055-7903. Artikkelin verkkoversio.
  3. Suomen lajitietokeskus: Ampiaiset (Vespidae). https://laji.fi/taxon/MX.204051(viitattu 8.9.2018)
  4. Sorvari, J.: Habitat preferences and spring temperaturerelated abundance of German wasp Vespula germanica in its northern range.. Insect Conservation and Diversity, 2018, 11. vsk, s. 363-369.
  5. Sorvari, J.: Social wasp (Hymenoptera: Vespidae) beer trapping in Finland 2008-2012: a German surprise.. Entomologica Fenica, 2013, 24. vsk, s. 156-164.
  6. Ampiaisia on nyt poikkeuksellisen paljon – Kaikkia pesiä ei kuitenkaan kannata tuhota, sillä pörriäisistä on myös hyötyä www.aamulehti.fi. Viitattu 12.2.2020.
  7. Aggressiiviset ampiaiset piinaavat nyt lomalaisia: 8 simppeliä keinoa suojautua www.iltalehti.fi. Viitattu 12.2.2020.
  8. Pekkarinen, A. & Huldén, L.: Distribution and phenology of the Vespinae and Polistinae species in eastern Fennoscandia (Hymenoptera: Vespidae).. Sahlbergia, 1995, nro 2, s. 99-111.
  9. Eeva, T., Sorvari, J. & Rinne, V: A likely German wasp (Vespula germanica) breeding colony in continental Finland.. Sahlbergia, 2006, nro 11, s. 53-54.
  10. Komonen, A., Nirhamo, A. & Torniainen, J.: Social wasps (Vespinae) in urban gardens and woods. Ann. Zool. Fennici, 2020, 57. vsk, s. 41-46.

    Aiheesta muualla
    • Douwes, P., Abenius, J., Cederberg, B., Wahlstedt, U., Hall, K., Starkenberg, M., Reisborg, C. & Östman, T. 2012. Nationalnyckeln till Sveriges flora och fauna. Steklar: Myror–getingar. Hymenoptera: Formicidae-Vespidae. ArtDatabanken, SLU, Uppsala. 382 s.. ISBN 978-91-88506-78-8
    • Ampiaisten lajinmääritysopas (englanniksi)
    • Suomen lajitietokeskus: Ampiaiset (Vespidae). https://laji.fi/taxon/MX.204051

     

    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.