Amos Oz

Ozin vanhemmat olivat itäeuroopanjuutalaisia siirtolaisia. Poliittisesti perheen tausta oli oikeistolais-sionistinen ja maallistunut. Ozin äiti teki itsemurhan pojan ollessa 12-vuotias, ja traaginen käännekohta muutti koko hänen elämänsä tavalla, jota hän on kuvannut teoksessaan Tarina rakkaudesta ja pimeydestä. Oz halusi paeta lapsuutensa maisemista, liittyi työväenpuolueen sionistiseen nuorisoliikkeeseen.^lähde? Hän muutti 14-vuotiaana yksin Hulda-nimiseen kibbutsiin[1]. Tällöin hän otti sukunimekseen Oz, joka heprean kielellä merkitsee ’voimaa’ ja ’rohkeutta’.[4]

Suoritettuaan asevelvollisuutensa hän aloitti Jerusalemin heprealaisessa yliopistossa hepreankielisen kirjallisuuden opinnot. Hän solmi avioliiton kibbutsin kirjastonhoitajan tyttären Nilin kanssa, jota hän kutsuu parhaaksi lukijakseen, ja heillä on kolme lasta.

Oz aloitti kirjallisen uransa 1960-luvun alussa. Hänen ensimmäinen teoksensa oli novellikokoelma, joka julkaistiin vuonna 1965. Seuraavana vuonna ilmestyi ensimmäinen romaani, Ehkä jossain muualla. Ozin pääteoksena pidetään romaania Mieheni Mikael, joka julkaistiin vuonna 1968. Vuonna 2007 julkaistu Tarina rakkaudesta ja pimeydestä on vahvasti omaelämäkerrallinen.[5] Ozin viimeiseksi romaaniksi jäi Juudas, joka oli ehdolla Kansainväliseen Booker-palkintoon.[4]

Nili Oz ja Amos Oz New Yorkissa syyskuussa 2008.

Oz kuului Israelin vaikutusvaltaisimpiin ja arvostetuimpiin intellektuelleihin. Hän oli rauhan kannattaja ja edustaa mielipiteiltään sosialidemokraattisen puolueen vasenta laitaa. Hän otti usein lehtien sivuilla tai julkisissa esiintymisissään kantaa poliittisiin kysymyksiin.^lähde?

Oz pyrki romaaneissaan kuvaamaan henkilöitään psykologisen realistisesti, hiukan ironiseen sävyyn. Hänen kielenkäyttönsä on pelkistettyä. Romaanien taustalla on useimmiten juutalaisten ja Israelin valtion myrskyisä historia, mutta pääpaino on aina yksityisissä ihmiskohtaloissa, ihmisten yleismaailmallisten heikkouksien ja intohimojen kuvauksessa, mikä selittää Ozin kirjojen maailmanlaajuisen suosion. Romaaneista tunnetuin on nuoruudenteos Mieheni Mikael, joka kertoo nuoren naisen avioliitosta 1950-luvun Jerusalemissa. Kirjan kautta lukija oppii tuntemaan Jerusalemin erikoisen tunnelman, sen kujat ja kaupunginosat, ja samalla hän pääsee tunkeutumaan Ozin tarkan psykologisen kerronnan kautta päähenkilö Hannan mielen syvyyksiin. Romaani on käännetty kolmellekymmenelle kielelle ja liitetty muun muassa 1900-luvun merkittävimpien teosten luetteloon, jonka on laatinut maineikas saksalainen kustannusyhtiö Bertelsmann.[6]

Teoksessaan Tarina rakkaudesta ja pimeydestä Oz omistaa kuuden sivun mittaisen luvun kahdelle suomalaiselle lähetyssaarnaajalle. Oz kuvaa, miten nämä pelottomasti uhrautuvat suomalaiset naiset, Aili Havas ja Rauha Moisio, auttoivat hänen kaupunginosansa asukkaita vuonna 1948 Israelin itsenäisyyssodan aikana. He jakoivat piiritetyssä Jerusalemissa ruokaa, lääkkeitä ja vaatteita. Vedenjakelupäivinä he jonottivat vettä naapurien puolesta ja rohkaisivat näitä Raamatun sanalla. Oz, joka oli tällöin yhdeksänvuotias, kuvaa liikuttavasti tätä lapsuuden kokemustaan ja kertoo myös tapaamisestaan Havaksen ja Moision kanssa vieraillessaan Suomessa kymmeniä vuosia myöhemmin.^lähde?

• Ehkä jossain muualla (Makom ahher, 1966), suom. Kai Kaila. Tammi, 1980, ISBN 951-30-2804-6 romaani kibbutsista, esikoisromaani (suomennettu englanninkielisestä käännöksestä Elsewhere, perhaps.)
• Mieheni Mikael (Mikha’el shelli, 1968), suom. Marja Alopaeus, Tammi, 1978, ISBN 951-30-4568-4 romaani (suomennettu englanninkielisestä käännöksestä (suomennettu englanninkielisestä käännöksestä My Michael) (Keltainen kirjasto 143)
• Pahanneuvon vuori (Har ha-’etsah ha-ra ’ah, 1976), suom. Pirkko Talvio-Jaatinen. Tammi, 1981, ISBN 951-30-5173-0 novelleja brittiläisen mandaatin aikaisesta Palestiinasta (suomennettu englanninkielisestä käännöksestä The Hill of the Evil Councel) (Keltainen kirjasto 168)
• Maailmassa kaikki muuttuu (Sumchi, 1978), suom. Hannu Väisänen. Karisto, 1983 ISBN 951-23-1987-X lastenkirja (suomennettu englanninkielisestä käännöksestä)
• Israelin maassa (alkuteos 1982), suom. Dan Steinbock. Tammi, 1983, esseekokoelma ISBN 951-30-5919-7 (suomennettu englanninkielisestä käännöksestä Here and there in the land of Israel)
• Kuolemaan asti (Ad mavet, 1971), suom. Ilkka Malinen. Tammi, 1987 ISBN 951-30-5172-2 (suomennettu englanninkielisestä käännöksestä Unto death) (Keltainen kirjasto)
• Täydellinen rauha. (Menuhah nekhonah, 1982.) Suom. Pirkko Talvio-Jaatinen. Tammi, 1988. ISBN 951-30-6547-2. . Suomennos englanninkielisestä laitoksesta (Keltainen kirjasto 223)
• Musta laatikko (Qufsä šehôrä, 1987), suom. Pirkko Talvio-Jaatinen. Tammi, 1990, ISBN 951-30-8950-9 kirjeromaani (suomennettu englanninkielisestä käännöksestä) (Keltainen kirjasto 239)
• Naisen ikävä (Lada’at isha, 1989), Kristiina Lampola. Tammi, 1993 ISBN 951-30-9885-0 (Keltainen kirjasto 265)
• Pantteri kellarissa (Panter ba-martef, 1995), suom. Kristiina Lampola. Tammi, 2000, ISBN 951-31-1168-7 romaani, lapsuuskuvaus 1940-luvun Jerusalemista
• Meri on sama (Oto ha-yam, 1998), suom. Kristiina Lampola ja Mikko Rimminen, Tammi, 2003 ISBN 951-31-2283-2 suorasanaiseen runomuotoon kirjoitettu romaani
• Tarina rakkaudesta ja pimeydestä (Sippur al ahava ve-hosekh, 2002), suom. Kristiina Lampola ja Pirkko Talvio-Jaatinen. Tammi, 2007, ISBN 978-951-31-3803-5 omaelämäkerrallinen teos (Keltainen kirjasto 384)
• Älä kysy yöltä (Al tagidi lailah). suom. Pirkko Talvio-Jaatinen. Tammi, 2010. ISBN 978-951-31-5272-7 romaani (suomennettu englanninkielisestä käännöksestä Don't call it night) (Keltainen kirjasto 410)
• Fima (Fima), suomentanut Pirkko Talvio-Jaatinen. Tammi, 2012. ISBN 978-951-31-6743-1. (suomennettu englanninkielisestä laitoksesta) (Keltainen kirjasto 431)
• Juudas (Ha-besora al-pi Jehuda), suomentanut Minna Tuovinen. Tammi, 2018 ISBN 978-951-31-8461-2 (Keltainen kirjasto 487)

• Amos Ozin sivusto; muun muassa teokset ja käännökset