Amorgós

Amorgós (kreik. Αμοργός) on Kreikan saari, joka kuuluu Kykladien saariryhmään. Saaren pinta-ala on 121,464 neliökilometriä ja asukasluku 1 971 (vuonna 2001). Hallinnollisesti Amorgós kuuluu Amorgóksen kuntaan, Náxoksen alueyksikköön ja Etelä-Egean saarten alueeseen. Saaren pääkylä on Amorgóksen kylä.[1]

Maantiede
Amorgóksen itärannikkoa, vuorenrinteessä Chozoviótissan luostari.

Amorgós sijaitsee Välimereen kuuluvan Egeanmeren keskiosissa. Se on Kykladien saariryhmän itäisin saari. Sen lähimmät suuremmat saaret ovat Náxos luoteispuolella, Íos länsipuolella ja Astypálaia kaakkoispuolella. Náxoksen ja Amorgóksen välissä sijaitsevat Pienet Kykladit, kuten Kéros ja Koufonísi.

Korkea harju jakaa Amorgóksen itä-länsisuunnassa. Sekä vuoristossa että merenlahtien ympärillä on tasaisia hedelmällisiä laaksoja ja maakaistaleita. Saaren korkein kohta on Kríkelos (823 metriä).

Hallinto ja kylät
Pääartikkeli: Amorgóksen kunta

Amorgós kuuluu hallinnollisesti Amorgóksen kuntaan, johon kuuluu myös pienempiä lähisaaria.[1]

Saaren suurimmat asutukset ovat Amorgóksen kylä eli Chóra (397 asukasta), Aigiáli (261), Rachídi (172), Xylokeratídi (156), Órmos Aigiális (147) ja Tholária (138).[1] Saarella on kaksi satamaa, Katápola ja Aigiáli.[2] (Katso myös: Luettelo Amorgóksen kunnan kylistä.)

Historia
Amorgóksen kylää ja sen linna (Kástro).

Amorgós on ollut asuttu jo esihistoriallisesta ajasta lähtien. Antiikin aikana saarella oli kolme kaupunkia, Aigiale, Arkesine ja Minoa. Saari mainitaan tuon ajan lähteissä kuitenkin vain harvoin. Se tunnetaan muun muassa jambirunoilija Semonideen (myös Simonides) kotipaikkana.[3] Saari kärsi merirosvoista 600-luvulta lähtien, ja tuolloin sen asukkaat muuttivat saaren sisäosiin. Venetsia otti saaren valtaansa vuonna 1207. Aluksi saarta hallitsi Ghizin suku ja myöhemmin Quirinin suku. Osmanien vallan alle saari joutui vuonna 1537. Saari vapautui osmanivallasta vuonna 1822 ja pian tämän jälkeen siitä tuli osa itsenäistynyttä Kreikkaa.[2]

Nähtävyydet

Saaren tunnetuin nähtävyys on vuorenrinteeseen rakennettu, valkoista kykladista arkkitehtuuria edustava Chozoviótissan luostari. Amorgóksen kylässä on venetsialaisaikainen linna (Kástro) sekä Amorgóksen arkeologinen museo, ja Minoan ja Aigialen alueilla antiikin aikaisia jäännöksiä. Saari ja sen vuoret ovat myös suosittu vaelluskohde.[2]

Lähteet
  1. Απογραφή Πληθυσμού - Κατοικιών 2011. Väestönlaskennan tulokset (XLS) 2011. The Hellenic Statistical Authority (Kreikan tilastokeskus ELSTAT). Arkistoitu 16.10.2015. Viitattu 1.9.2014. (kreikaksi)
  2. ”Amorgos”, Greek Island Hopping 2008, s. 299–307. Thomas Cook Publishing, 2008. ISBN 978-1-84157-839-2.
  3. Smith, William: ”Amorgos”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio.

    Aiheesta muualla
    Kykladit
    Pääsaaret
    Muut suuremmat saaret
    Pienet saaret
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.