Ammatillinen erityisopetus

Ammatillisen erityisopetuksen tarve on selkeästi lisääntynyt. Ammatillisiin opintoihin valikoituu opiskelijat, joista monilla on tuen tarve havaittu jo peruskoulussa. Peruskouluissa tuen tarve on lisääntynyt viimeisten kymmenen vuoden aikana^milloin? huomattavasti luokkakokojen suurentuessa tehokkuusajattelun myötä. Kun vuonna 2008 yli 8 % peruskoululaisista oli erityisen tuen tarpeessa, ammatillisessa opetuksessa tuen tarve on jo yli 12 % opiskelijoista.

Opetus järjestetään mahdollisimman yksilöllisesti opiskelijan tarpeiden mukaisesti. Ammatillisen erityisopetuksen tavoitteita ovat ammatillisen perustutkinnon suorittaminen, työelämään sijoittuminen sekä kehittyminen hyväksi ja tasapainoiseksi ihmiseksi ja yhteiskunnan jäseneksi. Kaikille tarjotaan perusopetuksen jälkeen mahdollisuus ammatilliseen kehittymiseen työtä, työtoimintaa, jatko-opintoja ja hyvää elämää varten. Ammatillinen koulutus nähdään merkittävänä yhteiskunnallisen osallistumisen edistäjänä. Ammatillisen erityisopetuksen järjestämisessä ensisijaisena vaihtoehtona on inkluusio. Tavoitteet ovat samat kuin muussakin tutkintotavoitteisessa koulutuksessa, vaikka toteutustapa saattaa olla erilainen. Koulutukseen voivat hakea sekä nuoret että aikuiset opiskelijat [1].

Vaikka lainsäätäjän tavoite on suoda kaikille tasavertaiset mahdollisuudet ammatillisiin opintoihin, erityisen tuen saatavuus vaihtelee oppilaitoksittain ja opintolinjoittain. Suurissa kaupungeissa suosituimmilla ammattialoilla, jonne opiskelijoita on tulossa enemmän kuin voidaan ottaa tuen saatavuus on usein heikompaa, kuin maaseudun pienemmissä oppilaitoksissa, joissa erityisopetuksen tuki on järjestetty yleensä hyvin kaikilla opintolinjoilla.

Suomen opetuslain mukaan jokaiselle erityisopetukseen kuuluvalle tai siirtyvälle oppilaalle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS), jossa pohditaan oppilaan erityisopetuksen tarvetta ja toteutusmuotoja. Se laaditaan yhdessä koulun edustajien, oppilashuollon asiantuntijoiden, oppilaan ja tämän huoltajien kanssa. Se tulee laatia niille oppilaille, joille on tehty hallinnollinen erityisopetuspäätös. Suunnitelmaan kirjataan oppilaan tarvitsemat resurssit, yhteistyötahot ja vastuualueet eri tahojen kanssa sekä kehityksen ja kasvun seuranta. Vaikka kaikille erityisopetusta saaville oppilaille ei tarvitse laatia HOJKSia, se merkitsee lisätukea oppilaalle ja oppilaitokselle lisäresursseja opetuksen järjestämiseen [2].

Koulutuksen järjestäjän on tuettava vammaisen henkilön koulutukseen pääsyä, opiskelua ja valmistumista työuralle. Ketään ei saa syrjiä terveydentilan eikä vamman perusteella. Suomen perustuslaki 16 § takaa kaikille erilaisille oppijoille tasaveroiset mahdollisuudet perusopetukseen. Julkisen vallan on turvattava jokaiselle yhtäläinen mahdollisuus saada kykyjensä ja erityisten tarpeidensa mukaisesti myös muuta kuin perusopetusta sekä kehittää itseään varattomuuden sitä estämättä [3]. Käytännössä perustuslaki ei kuitenkaan täysin ole taannut ihmisoikeuksien toteutumista. Esimerkiksi vammaisilla ei aiemmin ole ollut tasa-arvoisia mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnan rahoittamiin koulutuspalveluihin. Erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden koulutuksen turvaaminen ja kehittäminen on ollut viime vuosina yhtenä ammatillisen koulutuksen painopistealueena. Opetusministeriössä on valmisteltu ammatillisen erityisopetuksen strategia ja sen toimenpideohjelma.

Suomessa on yhteensä kuusi suomenkielistä ammatillista erityisoppilaitosta, joissa järjestetään eri alojen koulutusta. Vuoden 2009 alussa kaikki valtion omistamat ammatilliset erityisoppilaitokset yksityistettiin sulauttamalla ne jo olemassa oleviin yksityisiin kuntien tai säätiöiden ylläpitämiin ammatillisiin erityisoppilaitoksiin. Ne ovat tyypillisesti verkottuneet koko valtakunnan alueella toimiviksi monialaiseksi oppilaitoksiksi, joilla on toimipisteitä useilla eri paikkakunnilla.[4]

• Aitoon koulutuskeskus
• Ammattiopisto Live
• Ammattiopisto Luovi
• Ammattiopisto Spesia
  • aiemmin erikseen Bovallius ja Validia
• Kiipulan ammattiopisto

• Erityisopetus
• Mentorointi
• Haastava käytös
• Oppimisvaikeus