Amiraali

Amiraali (lyhenne amir.[1] tai sotilaskäytössä amir[2]) on korkea sotilasarvo, jota käytetään korkeimpana arvona eri maiden merivoimissa. Se vastaa yleensä maavoimien täyttä kenraalia. Kenraalin tavoin sana amiraali voi viitata paitsi täyden amiraalin arvoon, myös alempiin amiraalin arvoihin. Sana amiraali tulee arabian kielen termistä أمير البحر ’amīr-al-baḥr, ’merten komentaja’. Ristiretkeilijät oppivat termin, ja sitä alettiin käyttää Euroopassa jo 1000-luvulla.

Suomen merivoimien amiraalin olkalaatta.

Suomen merivoimissa on neljä amiraalin arvoa, ylimmästä alimpaan amiraali, vara-amiraali, kontra-amiraali ja lippueamiraali. Suomen puolustusvoimissa aktiivipalveluksessa voi olla kerrallaan vain yksi täyden amiraalin tai kenraalin arvoinen upseeri, joka toimii puolustusvoimien komentajana. Koska puolustusvoimien komentaja on useimmiten tullut maavoimista, on itsenäisessä Suomessa ollut toistaiseksi vain kaksi täyttä amiraalia: Jan Klenberg ja Juhani Kaskeala. Merivoimien komentaja Suomessa on yleensä joko kontra-amiraali tai vara-amiraali.

Monien maiden laivastossa on vielä amiraalia ylempi, maavoimien marsalkkaa vastaava sotilasarvo, joka Saksassa on ollut nimeltään suuramiraali ja useissa muissa maissa laivastoamiraali. Lisäksi jotkin historialliset laivastot ovat käyttäneet amiraalia korkeampaa kenraaliamiraalin arvoa; Saksan laivastossa se oli suuramiraalia alempi ja maavoimien kenraalieverstiä vastaava arvo. Alankomaissa taas korkein amiraalin arvo on luutnanttiamiraali, mikäli puolustusvoimien komentaja on merivoimista, sillä amiraali-arvo on Orania-Nassaun suvun käytössä. Itsenäisessä Suomessa amiraalia korkeampaa merivoimien sotilasarvoa ei ole koskaan ollut.

Tunnettuja amiraaleja

Muuta

Unkarin valtionhoitajana oli maailmansotien välisenä aikana amiraali Miklós Horthy, vaikkei Unkarilla sisämaavaltiona ollut laivastoa tai merivoimia. Horthyn sotilasarvo johtui siitä, että hän oli palvellut aikaisemmin Itävalta-Unkarin laivastossa.

Katso myös

Lähteet

  1. Lyhenneluettelo 27.11.2014. Kotimaisten kielten keskus. Arkistoitu 12.10.2013. Viitattu 23.3.2015.
  2. Puolustusvoimat: Sotilasmerkistö ja -lyhenteet 2005 (sivu 113) 2005. Puolustusvoimat. Arkistoitu 24.9.2015. Viitattu 23.3.2015.

    Aiheesta muualla

    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.