Amiodaroni

Amiodaroni (C₂₅H₂₉I₂NO₃) on bentsofuraanijohdannaisiin kuuluva orgaaninen yhdiste. Yhdistettä käytetään lääketieteessä useiden rytmihäiriöiden akuuttiin ja pitkäaikaiseen hoitamiseen. Amiodaroni kuuluu WHO:n laatimaan tärkeimpien lääkeaineiden luetteloon.[4]



Amiodaroni
Systemaattinen (IUPAC) nimi
(2-butyyli-1-bentsofuran-3-yyli)-[4-[2-(dietyyliamino)etoksi]-3,5-dijodifenyyli]metanoni
Tunnisteet
CAS-numero	1951-25-3
ATC-koodi	C01BD01
PubChem	2157
DrugBank	DB01118
Kemialliset tiedot
Kaava	C₂₅H₂₉N I₂O₃
Moolimassa	645,292
SMILES	Etsi tietokannasta: eMolecules, PubChem
Farmakokineettiset tiedot
Hyötyosuus	noin 50 %[1]
Proteiinisitoutuminen	> 96 %[2]
Metabolia	hepaattinen
Puoliintumisaika	14–107 vuorokautta (pitkäaikaiskäytössä)[3]
Ekskreetio	?
Terapeuttiset näkökohdat
Raskauskategoria	?
Reseptiluokitus
Antotapa	intravenoosi, oraalinen

Ominaisuudet ja käyttö

Amiodaronin vaikutukset riippuvat sen antotavasta, joka voi olla suoneen annettava ruiske tai suun kautta otettava tabletti. Yhdiste estää erityisesti kaliumionikanavia, mutta salpaa myös natrium- ja kalsiumionikanavia. Ionikanavien salpautumisen seurauksena sydämen repolarisaatio hidastuu, mikä pienentää värähtelytaajuutta. Ionikanavien toiminnan salpaamisen lisäksi amiodaroni estää myös sydämen adrenergisten reseptorien toimintaa. Tämä vaikutus ilmenee ionikanavien salpautumista nopeammin ja amiodaronin käyttö akuuttien rytmihäiriöiden hoidossa perustuu tähän ja tällöin se annetaan ruiskeena laskimoon. Tablettina lääkeaine imeytyy hitaasti ja sen vaikutukset ilmenevät hitaammin. Ionikanavien salpautumisesta seuraa myös PQ-ajan ja QT-ajan pidentymistä. Amiodaronia voidaan käyttää eteisperäisten (eteisvärinä ja eteislepatus) lisäksi myös sydänkammion rytmihäiriöiden hoitoon.[1][3][5][6][7][8]

Haittavaikutukset

Amiodaronilla on useita haittavaikutuksia. Niitä ovat muun muassa proarrytminen eli rytmihäiriöitä aiheuttava vaikutus, ummetus, vapina, iho-oireet ja valonarkuus ja samentumien muodostuminen sarveiskalvolle. Vakavia haittavaikutuksia ovat maksa- ja kilpirauhastoksisuus sekä keuhkotulehdus sekä keuhkon rakenteellisest muutokset, jopa keuhkofibroosi. Pahimmillaan nämä haittavaikutukset voivat olla jopa hengenvaarallisia.[1][3][5][8]

Valmistus

Amiodaronin synteesin ensimmäisessä vaiheessa bentsofuraani reagoi butaanihappoanhydridin kanssa Friedel–Crafts-asylointireaktiolla. Muodostuva ketoni pelkistetään alkyyliryhmäksi Wolff–Kishner-pelkistyksellä. Muodostuva välituote reagoi p-metoksibentsoyylikloridin kanssa ja seuraava vaihe on metyylieetteriryhmän poistaminen kuumentamalla pyridiinin kanssa. Aromaattinen ryhmä jodataan jodilla ja viimeinen vaihe amiodaronin synteesissä on reaktio 2-dietyyliaminoetyylikloridin kanssa.[9]

Lähteet

M. J. Pekka Raatikainen & Heikki V. Huikuri: Amiodaroni rytmihäiriöiden hoidossa. Duodecim, 1998, 114. vsk, nro 19, s. 1923. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 1.7.2019.
Amiodarone DrugBank. Viitattu 1.7.2019. (englanniksi)
Joel A. Kaplan, David L. Reich, Steven N. Konstadt: Kaplan's Cardiac Anesthesia, s. 281–282. Elsevier, 2011. ISBN 978-1-4377-1617-7. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 1.7.2019). (englanniksi)
WHO Model List of Essential Medicines 2017. WHO. Viitattu 1.7.2019. (englanniksi)
Roger Walker: Clinical Pharmacy and Therapeutics, s. 370–371. Elsevier, 2012. ISBN 978-0-7020-4293-5. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 1.7.2019). (englanniksi)
Gajanan S. Joshi & James C. Burnett: Cardiovascular Agents, Kirk-Othmer Encyclopedia of Chemical Technology, John Wiley & Sons, New York, 2003.
Gerda von Philipsborn, Anton Oberdorf, Fritz Binnig & Albrecht Franke: Antiarrhythmic Drugs, Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry, John Wiley & Sons, New York, 2000.
Ilari Paakkari & Lauri Toivonen: 32. Rytmihäiriölääkkeet Farmakologia ja toksikologia. Medicina. Viitattu 1.7.2019.
Ṛuben Vardanyan, Victor J. Hruby: Synthesis of essential drugs, s. 252. Elsevier, 2006. ISBN 978-0-444-52166-8. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 1.7.2019). (englanniksi)

This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.

[Duodecim-1] M. J. Pekka Raatikainen & Heikki V. Huikuri: Amiodaroni rytmihäiriöiden hoidossa. Duodecim, 1998, 114. vsk, nro 19, s. 1923. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 1.7.2019.

[DrugBank-2] Amiodarone DrugBank. Viitattu 1.7.2019. (englanniksi)

[Kaplan-3] Joel A. Kaplan, David L. Reich, Steven N. Konstadt: Kaplan's Cardiac Anesthesia, s. 281–282. Elsevier, 2011. ISBN 978-1-4377-1617-7. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 1.7.2019). (englanniksi)

[4] WHO Model List of Essential Medicines 2017. WHO. Viitattu 1.7.2019. (englanniksi)

[clinical-5] Roger Walker: Clinical Pharmacy and Therapeutics, s. 370–371. Elsevier, 2012. ISBN 978-0-7020-4293-5. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 1.7.2019). (englanniksi)

[kirk-othmer-6] Gajanan S. Joshi & James C. Burnett: Cardiovascular Agents, Kirk-Othmer Encyclopedia of Chemical Technology, John Wiley & Sons, New York, 2003.

[ullmann-7] Gerda von Philipsborn, Anton Oberdorf, Fritz Binnig & Albrecht Franke: Antiarrhythmic Drugs, Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry, John Wiley & Sons, New York, 2000.

[fato-8] Ilari Paakkari & Lauri Toivonen: 32. Rytmihäiriölääkkeet Farmakologia ja toksikologia. Medicina. Viitattu 1.7.2019.

[synthesis-9] Ṛuben Vardanyan, Victor J. Hruby: Synthesis of essential drugs, s. 252. Elsevier, 2006. ISBN 978-0-444-52166-8. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 1.7.2019). (englanniksi)