Amiga CD32

Amiga CD32 oli 32-bittinen CD-ROM-pohjainen pelikonsoli.

Amiga CD32

Konsoli ja ohjain.
Valmistaja Commodore
Sukupolvi Viides sukupolvi
Julkaisu 1993
Valmistus lopetettu 1994
Muisti 2 MB RAM
Tallennusväline CD-ROM
Lisää videopeliartikkeleitaVideopelien teemasivulla

Konsoli julkaistiin Isossa-Britanniassa 14. syyskuuta 1993.[1] Konsolia markkinoitiin ensimmäisenä 32-bittisenä konsolina, mutta FM Towns Marty oli julkaistu Japanissa aiemmin.[1] Konsoli myi hyvin Euroopassa, mutta Sega Saturnin ja PlayStationin hype tyrmäsi Commodoren aikeet maailmanlaajuiselle julkaisulle.[1] 24. huhtikuuta 1994 Commodore päätyi konkurssiin ja Filippiinien hallitus takavarikoi toimittamattomat konsolit maksuksi tehtaiden käytöstä.[1]

Samaan aikaan markkinoilla oli muitakin uutta CD-ROM:ia käyttäviä pelikonsoleita: 3DO, Atari Jaguar, Sega Mega-CD.

Ominaisuudet

CD32:n ohjain.

CD32 pohjautuu Amiga 1200 -tietokoneeseen ilman näppäimistöä ja siinä on CD-ROM-asema levykeaseman tilalla.[2] Vähemmän itsestäänselvä ominaisuus oli Akiko-piirin lisäys 1200:n piirisarjaan.[2] Akiko-piirin täydet ominaisuudet eivät ole täysin selvillä, mutta sen pääominaisuus on "chunky to planar" -muunnos laitteistolla jotta suoritinaikaa ei kulu siihen.[2] Muunnos laitteistolla oli hyödyksi 3D-grafiikkaa käyttävissä peleissä.[2]

Ohjaimessa oli kuusi toimintonappia.[2]

CD-ROM-asema oli suunniteltu siirtämään 300 kilotavua sekunnissa, joka oli nopeammin kuin CDTV:ssä tai Fujitsu FM Towns-tietokoneessa.[2] CD-ROM-aseman käyttö oli kuitenkin nopeampaa kuin levykkeiden käyttö ja eliminoi levykkeiden vaihdon.[2] Tallennusta varten oli sisäinen Flash-muisti.[2]

Konsolissa oli S-video-portti paremmalle kuvanlaadulle kuin komposiitti/RF-signaalia käyttäen (jota SNES ja Mega Drive käyttivät).[2] Lisäksi oli kaksi 9-pinnistä joypad-liitintä, joihin voitiin kytkeä Amiga-yhteensopivia ohjaimia mukaanlukien hiiriä.[2] Konsolissa oli myös liitäntä Amiga 4000:n näppäimistölle.[2]

Laajennusta varten konsolissa oli erillinen laajennuspaikka, johon sai FMV-laajennuksen Video CD:n toistamiseen.[2] Laajennuspaikkaan suunniteltiin myös muita kortteja, jolla saisi lisää muistia, nopeamman prosessorin ja kiintolevyn.[2]

Tekniset yksityiskohdat

  • Suoritin: Motorola 68020 (68EC020RC16) @ 14.3 MHz
  • Keskusmuisti: 2 megatavua (Chip)
  • Kickstart 3.1 ja sisäänrakennettu cdfs-tiedostojärjestelmä
  • 1 kilotavun flashmuisti pelitilanteiden tallentamista varten
  • AGA-piirisarja (Advanced Graphics Architecture)
    • Akiko-grafiikkapiiri chunky-to-planar muunnosta varten.
  • Amiga OS 3.1
  • Tuplanopeuksinen CD-ROM-asema
  • Laajennusportti (laajennuskorteille, kiintolevylle, MPEG-kasetille, SX-1 laajennuspaketille)
  • 4 8-bittistä äänikanavaa (2 vasemmalla ja 2 oikealla)
  • Peliohjain, sarjaportti, 2 ohjainporttia, liitännät näppäimistölle

CD32:sta pystyttiin laajentamaan muun muassa seuraavilla laitteilla:

  • ProModule
  • Paravision SX-1
  • DCE SX-32 (josta valmistettiin Mk1, Mk2 ja Pro-versioita, joista jälkimmäisin sisälsi joko 25/40 MHz:n 680EC30-pohjaisen tai 50 MHz:n 68030-pohjaisen suorittimen).

Nämä laitteet mahdollistivat mm. levykeaseman, kiintolevyn ja näppäimistön käyttämisen. Amiga CD32 pystyttiin siis muuttamaan Amiga 1200:aa vastaavaksi paitsi Commodoren valmistamilla, myös kolmannen osapuolen lisälaitteilla.

Pelit

Laitteelle julkaistiin muun muassa suomalaisen Bloodhousen Super Stardust, sekä pelejä kuten Microcosm ja Liberation: Captive 2.

Konsolille julkaistiin yli 170 peliä.[1]

Vastaanotto

Konsoli ei kiinnostanut paljoa Yhdysvalloissa.[2] Euroopassa ja etenkin Iso-Britanniassa sekä Saksassa konsolilla oli parempi vastaanotto.[2]

Lähteet

  1. Amiga CD32 videogameconsolelibrary.com. Viitattu 23.10.2021. (englanniksi)
  2. Amiga CD32 retrogamer.net. 29.1.2014. Viitattu 23.10.2021. (englanniksi)

    Aiheesta muualla

    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.