AmigaOS

AmigaOS on Amiga-tietokoneiden oletuskäyttöjärjestelmä. AmigaOS:n kehityksen aloitti Amiga Corporation, joka myöhemmin päätyi Commodore Internationalin omistukseen.

AmigaOS
Kehittäjä Amiga Corporation, Commodore International, Haage&Partner, Hyperion Entertainment
Ohjelmointikielet C, BCPL, Assembly
Julkaistu 1985
Viimeisin vakaa versio 4.1 / syyskuu 2008
Suoritintuki Motorola 68000, PowerPC
Käyttöliittymä Workbench (GUI), AmigaShell (CLI)
Lähdekoodimalli suljettu
Lisenssi kaupallinen
AmigaOS vuonna 1985 julkaistussa Amiga 1000 -tietokoneessa

Käyttöjärjestelmän ensimmäinen versio julkaistiin vuonna 1985 Amiga 1000 -tietokoneen käyttöjärjestelmänä.[1] Myöhemmin oikeudet päätyivät Amiga Inc. yhtiölle.[2]

Vuonna 2017 Hyperion Entertainment ilmoitti omistavansa yksinoikeudella oikeudet AmigaOS:ään seurauksena lakikiistasta Cloanton kanssa.[3]

Historia

Amigan ohjelmistokehitykseen palkattu Bob Pariseau oli työskennellyt Tandem Computersin suurtietokoneiden parissa ja halusi edistyneemmän käyttöjärjestelmän myös Amigaan.[4]

Käyttöjärjestelmän kehitykseen palkattu Carl Sassenrath oli kehittänyt ideaa mikroytimeen perustuvasta käyttöjärjestelmästä ennen termin yleistymistä.[4] Käyttöjärjestelmään tuli moniajo.[4] Jay Miner ehdotti Sassenrathille, että käyttöjärjestelmä olisi yksinkertainen ja tehokas ohjelmoijan työtä helpottamaan.[5] Käyttöjärjestelmän toiminnot kehitettiin tehokkaiksi suoritusnopeuden ja tarvittavan muistimäärän mukaan ja sijoitettiin Kickstartiin, jolloin ne eivät vaatisi RAM-muistia.[5] Sassenrathin ajatuksesta Kickstart jaettiin erillisiin moduuleihin, jotka voitiin kääntää toisistaan riippumatta, josta johtuen Amigaan tuli varhain dynaamisesti ladattavat kirjastot.[5]

Amigan graafinen käyttöliittymä seuraa Xerox PARCin kehittämää mallia ja kehitettiin vuonna 1983 ennen Macintoshin julkaisua.[6] RJ Mical kehitti Intuition ikkunointijärjestelmän ja rajapinnan, jolla sovellukset voivat tehdä muun muassa ikkunoita ja valikoita.[4] Mical vaikutti myös muutoin ohjelmiston kehitykseen ja hänen nimissään on useita patentteja.[7][8]

Ytimen päälle tehtävän DOS-järjestelmän (CAOS) kehitys jäi jälkeen aikataulusta.[9][10] CAOS:in kehittäjäksi palkattu kolmas osapuoli vaati myös suurempaa palkkiota Commodoren tultua mukaan kehitykseen.[10]

CAOS:in korvaajaksi valittiin TRIPOS, joka tuli AmigaOS-käyttöjärjestelmän AmigaDOS-moduuliksi heinäkuussa 1985. AmigaDOS sisältää komentorivityökalun ja Amigan tiedostojärjestelmän.[9][10] Toteutus oli teoreettisesti hyvä, mutta teknisesti huono eikä sisältänyt resurssien seuraamista, ja aiheutti ongelmia vielä huomattavasti myöhemmin.[10]

Kickstart sisältää Sassenrathin kehittämän EXEC-ytimen sekä Micalin Intuitionin.[11] Kickstart suorittaa tiettyjä laitteiston tarkistuksia ja antaa palautteen onnistumisesta tai vikatilanteesta käyttäjälle tietyn värisellä näytöllä.[11] Kickstart sisältää myös muita moduuleja kuten audio.device (audiolaitteiston käsittelyyn) sekä graphics.library grafiikan piirtämisen helpottamiseen.[11] Kickstart oli Amiga 1000:ssa levykkeellä, josta se oli ladattava muistiin tietokoneen käynnistämisen yhteydessä.[12] Tämän jälkeen tietokone käynnisti itsensä uudelleen ja oli sen jälkeen valmis lataamaan muun ohjelmiston kuten Workbenchin.[12] Myöhemmissä malleissa Kickstart oli ROM-muistissa ja se on mallikohtainen.[11][12][13]

Workbench on työpöytäympäristö, jossa käyttäjä voi käsitellä tiedostoja (tiedostonhallinta) sekä käynnistää ohjelmia.[14] Workbench on erillinen ohjelma, mutta läheisesti yhteydessä Kickstartiin.[11][14] Workbenchin väripaletti valittiin sen mukaan mitä heikkolaatuisella televisiolla voitaisiin esittää: yhdistelmäksi tuli sininen, valkoinen, oranssi ja musta.[13] Oletuksena käytettävä väripaletti vaihtui Kickstart 2.0:n myötä, jolloin myös televisiot olivat parantuneet merkittävästi.[13]

Ominaisuudet

Amiga Workbench 3.1 emuloidulla Amiga 1200:lla.

Amiga OS sisälsi useita ominaisuuksia, joita mikrotietokoneissa ei ollut totuttu näkemään:

Julkaisuversiot

AmigaOS versiot ovat yleisesti Kickstart-version mukaan seuraavasti:[18]

Vuosi OS-versio Julkaisija Mallit
1985 1.0–1.1 Commodore Amiga 1000
1987 1.2–1.3 Commodore Amiga 500, Amiga 2000
1990 2.04 / 2.05–2.1 Commodore Amiga 3000, Amiga 600, Amiga 500+
1991 1.3+ Commodore CDTV
1992 3.0–3.1 Commodore Amiga 1200, Amiga 4000, Amiga CD32
14. toukokuuta 2021[19] 3.2 Hyperion Entertainment
3.5–3.9 Haage&Partner
4.0–4.1 Hyperion Entertainment

Tekniikka

AmigaOS:n ydin (kernel) on nimeltään Exec (lyhenne sanoista Multitasking Executive).[20] Ydin koostuu moduuleista, joista osa on pysyvästi Kickstart-muistissa ja osa ladataan tarvittaessa.[13]

Ydin ei toteuta muistisuojausta, koska käyttöjärjestelmän piti toimia myös suorittimilla ilman muistinhallintayksikköä.[21]

Ydin toteuttaa prosessien välisen viestijärjestelmän.[22]

Kickstart on Amigan ROM-pohjainen firmware, joka alustaa laitteiston ja lataa ytimen.[11][13]

Laitteistotuki

Ensimmäiset AmigaOS:n versiot (1.0–3.1) olivat Commodoren tekemiä ja suunniteltu Motorola 68k -sarjan 16- ja 32-bittisille prosessoreille.

Versiot 3.5–3.9 olivat Haage&Partner tekemiä.[23]

Hyperion Entertainment on tehnyt AmigaOS 4 version, joka toimii ainoastaan PowerPC-prosessorilla laajennetuissa Amiga-tietokoneissa.[23]

Ohjelmisto

Exec on AmigaOS:n ennakoivaa moniajoa tukeva ydin.[24]

Ytimen päällä toimii Amigan oma AmigaDOS, joka rakentuu Execin päälle.[13]

Ikkunointijärjestelmä on nimeltään Intuition, jolla on toteutettu AmigaOS:n graafinen käyttöliittymä Workbench.[24]

Boopsi (engl. Basic Object Oriented Programming System) on oliopohjainen ohjelmointimalli Intuitionille, joka perustuu osin Smalltalk-kielelle.[24]

AmigaOS sisältää myös komentorivin (engl. Command Line Interface, CLI) (AmigaShell).[13]

ARexx on IBM:n REXX-kieleen pohjautuva ohjelmien välistä kommunikointia tukeva tulkattava ohjelmointikieli.

Tiedostojärjestelmä

Alkuperäinen tiedostojärjestelmä on nimetty jälkikäteen OFS (Old File System). Myöhempi FFS (Fast File System) on julkaistu Kickstart 1.3:ssa Amiga 500:n ja Amiga 2000:n yhteydessä.[25]

Tiedostojärjestelmästä on alun perin kuusi versiota:[26]

  • DOS\0, OFS
  • DOS\1, OFS
  • DOS\2, OFS jossa merkistöbugin korjaus
  • DOS\3, FFS
  • DOS\4, OFS hakemistocachella
  • DOS\5, FFS hakemistocachella

Käyttöjärjestelmä toteutettiin tavalla, joka salli useampia tiedostojärjestelmiä ja uusien lisäämisen laajennuksina.[25] Kolmansien osapuolien tekemänä on julkaistuja tiedostojärjestelmiä ovat esimerkiksi Smart File System (SFS) ja Professional File System (PFS).[25]

SFS on julkaistu freeware ohjelmistona vuonna 2000 ja myöhemmin LGPL -lisenssillä.[27]

PFS on myöhemmin julkaistu Aminetissä BSD-lisenssillä.[28]

Katso myös

Lähteet

  1. http://www.operating-system.org/betriebssystem/_english/bs-amigaos.htm
  2. Paul Wallich: Amiga: The Computer That Wouldn’t Die spectrum.ieee.org. 1.3.2001. Viitattu 3.2.2020. (englanniksi)
  3. Hyperion Entertainment confirms exclusive rights to AmigaOS 31.12.2017. Hyperion Entertainment. Viitattu 13.3.2018.
  4. Reimer, Jeremy: A history of the Amiga, part 3: The first prototype Ars Technica. Viitattu 7.10.2017. (englanniksi)
  5. Carl Sassenrath theamigamuseum.com. Viitattu 23.5.2022. (englanniksi)
  6. Eric S. Raymond: Chapter 2. History: A Brief History of User Interfaces catb.org. Viitattu 23.5.2022. (englanniksi)
  7. Robert J. “RJ” Mical theamigamuseum.com. Viitattu 23.5.2022. (englanniksi)
  8. ininventor:"Robert J Mical" google.com.au. Viitattu 23.5.2022. (englanniksi)
  9. Andy Finkel: In the beginning was CAOS Commodore-Amiga, Inc.. Arkistoitu 16.4.2009. Viitattu 22.1.2017.
  10. Reimer, Jeremy: A history of the Amiga, part 4: Enter Commodore Ars Technica. Viitattu 12.10.2017.
  11. The Amiga Kickstart theamigamuseum.com. Viitattu 6.1.2022. (englanniksi)
  12. Amiga 1000 theamigamuseum.com. Viitattu 6.1.2022. (englanniksi)
  13. The Amiga Operating system – Kickstart & Workbench theamigamuseum.com. Viitattu 9.1.2022. (englanniksi)
  14. The Amiga Workbench theamigamuseum.com. Viitattu 6.1.2022. (englanniksi)
  15. https://arstechnica.com/information-technology/2008/09/amigaos41-ars/ Ars Technica. Viitattu 28.2.2017.
  16. The Micro-AmigaOne and Amiga OS4 Developer Prerelease (Update 1) Ars Technica. Viitattu 28.2.2017.
  17. Wenz, John: The Cult of Amiga Is Bringing an Obsolete Computer Into the 21st Century Popular Mechanics. Viitattu 4.10.2017.
  18. AmigaOS Versions Hyperion Entertainment. Viitattu 8.1.2017.
  19. Hyperion releases AmigaOS 3.2 amiga-news.de. 14.5.2021. Viitattu 28.11.2021. (englanniksi)
  20. Introduction to Exec Hyperion Entertainment. Viitattu 7.1.2017.
  21. It’s alive!: Ars reviews AmigaOS 4.1 23.9.2008. Ars Technica. Viitattu 10.11.2017.
  22. Exec Messages and Ports Hyperion Entertainment. Viitattu 10.11.2017.
  23. AmigaOS 4 developer interview: Why it endures and what the future holds computerworld. Arkistoitu 4.1.2017. Viitattu 7.1.2017.
  24. AMIGA ROM Kernel Reference Manual: Libraries, third editiopn. Commodore-Amiga Inc.
  25. From BFS to ZFS: past, present, and future of file systems arstechnica.com. 17.3.2008. Viitattu 21.4.2020. (englanniksi)
  26. Overview of Amiga Filesystems kernel.org. Viitattu 16.2.2017.
  27. Smart File System sourceforge.net. Viitattu 16.2.2017.
  28. PFS3 V5.3 aminet.net. Viitattu 16.2.2017.

    Aiheesta muualla

    Kirjallisuutta

    • Robert J. Mical & Susan Deyl: Amiga Intuition Reference Manual. Addison-Wesley, 1987. ISBN 0-201-11076-8. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.