Amfiaraion

Amfiaraionin stoan rauniot.

Amfiaraionin teatterin rauniot.

Amfiaraos oli myyttinen heeros ja Argoksen kuningas, jonka uskottiin olleen tietäjä ja parantaja, ja joka tuli myytissä maan nielaisemaksi. Tämän kultti perustettiin klassisella kaudella 400-luvulla eaa. Oropoksen Amfiaraion oli sen pääkulttipaikka. Kultin suosio kasvoi ajan myötä. Paikalle tuli suuri määrä pyhiinvaeltajia ja potilaita sekä saamaan ennustuksia että hakemaan parannusta sairauksiin. Pyhiinvaeltajat myös nukkuivat pyhäköllä, jotta heidän unensa tulkittaisiin.[2][5]

Amfiaraionin hallinnasta kiistelivät Ateena ja Theba. Alun perin se oli muun Oropoksen tavoin osa Boiotiaa ja thebalaisten hallinnassa, ja koko kultti saattoi olla thebalaista alkuperää. Myöhemmin pyhäkköalue vaihtoi usein omistajaa. Lopulta se päätyi muun Oropoksen mukana pysyvästi ateenalaisille 300-luvulla eaa. sen jälkeen kun Filippos II oli voittanut thebalaiset. Oropoksesta ei kuitenkaan koskaan tullut yhtä Attikan demoksista.[3][5]

Alun perin paikalla oli lähinnä pyhä lähde sekä alttari. 300-luvulla eaa. rakennettiin pieni temppeli ja 200-luvulla eaa. suurempi temppeli. Amfiaraoksen lisäksi paikalla uhrattiin myös muun muassa Iasolle, Panakeialle, Apollonille ja Hygieialle, jotka kaikki liittyivät terveyteen tai parantamiseen, sekä Herakleelle, joka liittyi voimaan ja urheiluun. Pausanias kuvaa, että pyhiinvaeltajat suorittivat paikalla uhrin, jossa uhrattiin pässi kaikille paikan jumalille. Sitten pyhiinvaeltaja nukkui yönsä pyhäkössä pässin taljan päällä. Ennustusten ja parantamiseen liittyvien ohjeiden odotettiin tulevan yöllä unessa.[2][3][5]

Amfiaraokselle omistettua Amfiaraia-juhlaa juhlaa vietettiin paikalla joka neljäs vuosi. Siihen liittyi urheilukilpailut sekä hevosurheilukilpailut. Aristofanes kirjoitti kadonneen komedian Amfiaraos (414 eaa.), jossa viitataan paikan kulttiin.[2][3] Myös Ateenassa ja Rhamnuksessa oli vähemmän tunnetut Amfiaraionit.[6]

Pyhäkköalue säilyi käytössä roomalaiselle kaudelle saakka, jolloin juhlat olivat erityisessä suosiossa. Paikka hylättiin 300-luvulla jaa. Alueen arkeologiset kaivaukset suoritettiin vuosina 1884–1929. Kaivauksia suorittivat kreikkalaiset (Ateenan arkeologinen seura) ja saksalaiset Vasíleios Leonárdoksen ja Wilhelm Dörpfeldin johdolla.[2][3][7]

Amfiaraionin pyhäkköalue sijaitsee metsäisillä kukkuloilla sijaitsevassa rotkossa noin kolme kilometriä pohjoiseen antiikin Oropoksen kaupungin linnoitetusta paikasta.[2] Paikka on linnuntietä noin kaksi kilometriä itään nykyisestä Markópoulo Oropoún kaupungista, noin kaksi kilometriä länteen Kálamoksen kylästä ja noin 36 kilometriä pohjoiskoilliseen Ateenan keskustasta.[4] Sijainti rotkossa liittyi todennäköisesti siihen, että Amfiaraos oli ktooninen jumaluus.[3]

Kaavakuva Amfiaraionin alueesta.

  Klassinen kausi

  Hellenistinen kausi

Pyhäkköalueen merkittävimmät rakennukset ja rakennelmat olivat (numerot viittaavat kaavakuvaan):

1. Amfiaraoksen temppeli
2. Pieni Amfiaraoksen temppeli
3. Alttari
4. Teatterialue
5. Pyhä lähde
6. Klepsydra
7. Miesten kylpylä
8. Votiivipatsaiden tasanne
9. Teatteri
10. Amfiaraionin stoa
11. Naisten kylpylä

Amfiaraoksen temppeli ja alttari

Amfiaraokselle omistettu temppeli sijaitsi rotkon pohjoisrinteessä. Se rakennettiin 200-luvulla eaa. Temppeli edusti doorilaista tyyliä ja sen etupuolella oli kuusi pylvästä. Temppelissä oli Amfiaraoksen kulttikuva. Temppelin edessä oli pyhä lähde sekä alttari, joka oli omistettu Amfiaraoksen lisäksi useille muille jumaluuksille. Alttarin vieressä oli pieni puolikaarenmuotoinen alue uhritoimitusten seuraamista varten. Temppelin pohjoispuolella sijaitsi vanhempi, pieni Amfiaraoksen temppeli, joka oli rakennettu noin vuonna 380–300 eaa.[3][8][9]

Amfiaraionin teatterin rauniot.

Amfiaraionin stoa

Rotkon pohjoisrinteessä sijaitsi myös pitkä stoa eli pylväshalli, jota käytettiin osana Amfiaraoksen kulttiin liittyneitä ennustus- ja parantolatoimintoja. Paikalle saapuneet pyhiinvaeltajat ja potilaat nukkuivat stoassa toivoen saavansa yön aikana enneunia, jotka edesauttaisivat parantumista. Stoa oli rakennettu noin vuonna 360–358 eaa. Sen pituus oli noin 108,8 metriä ja sen julkisivun pylväikkö edusti doorilaista tyyliä.[10][3]

Amfiaraionin teatteri

Stoan takana sijaitsi puolikaarenmuotoinen teatteri. Se rakennettiin 200-luvulla eaa. ja sitä käytettiin paikalla vietyissä Amfiaraia-juhlissa. Teatterissa oli kaksikerroksinen skene eli näyttämörakennus sekä kahdeksan doorilaisen pylvään proskenion.[11]

Muut rakennukset ja löydökset

Klepsydran eli vesikellon jäänteet.

Pohjoisrinteessä temppelin ja stoan välissä sijaitsi pitkä votiivipatsaiden tasanne, joka oli tehty 300-luvulla eaa. Patsaiden jalustoista monet ovat säilyneet. Useimmat niistä ovat peräisin roomalaiselta ajalta. Tasanteen paikalla sijaitsi aiemmin varhaisempi stoa, jonka myöhempi korvasi.[12]

Etelärinteessä sijaitsivat papiston sekä pyhiinvaeltajien ja potilaiden majoitustilat. Pyhäkköalueella oli myös klepsydra eli vesikello, jota käytettiin mahdollisesti ajanottoon kilpailuissa; erilliset kylpylät miehille ja naisille; sekä stadion tai muu urheilupaikka urheilukilpailuita varten.[2][3][13]

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Amfiaraion Wikimedia Commonsissa