Amerikan Samoa

Afonon kylä Tutuilan saarella.

Amerikan Samoa sijaitsee Polynesiassa eteläisellä Tyynellämerellä. Se on Yhdysvaltojen ainoa päiväntasaajan eteläpuolinen territorio.[1]

Amerikan Samoa koostuu viidestä tulivuorisaaresta (pääsaari Tutuila sekä Aunu'u, Ofu, Olosega ja Ta'ū) ja kahdesta koralliatollista (Rose ja Swains Island).[2] Aunu'u, Ofu, Olosega ja Ta'ū muodostavat Manu'an saariryhmän.[3] Territorion kokonaispinta-ala on 199 neliökilometriä, josta sisävesiä 0 km².[4] Eroosio on alueella voimakasta.[3] Ofun ja Olosegan tulivuoret ovat jonkin verran aktiivisia, mutta eivät ole purkautuneet 1800-luvun jälkeen.[4]

Pääkaupunki Pago Pago sijaitsee strategisella paikalla.[4] Pago Pagon satama on luontainen syväsatama, jota ympäröivät Mount Alava, Mount Matafao ja Rainmakervuori. Mount Matafaon huippu (653 m) on Tutuilan saaren korkein kohta. Koko Amerikan Samoan korkein kohta on Mount Lata (966 m) Ta'ūn saarella.[2] Neljännes territorion maa-alasta on viljelysmaana.[4]

Amerikan Samoassa on trooppinen meri-ilmasto, jota kaakosta puhaltavat pasaatituulet leudontavat. Kuivakausi kestää toukokuusta lokakuuhun ja sadekausi marraskuusta huhtikuuhun.[4] Ilma on kuuma ja kostea.[3] Vuotuinen sademäärä on noin kolme metriä.[4] Vuodenaikojen välillä ei ole suurta lämpötilojen vaihtelua, vaan keskimääräinen lämpötila on ympäri vuoden 28 °C.[4][5] Meriveden keskimääräinen lämpötila on 28–30 °C.[5] Hurrikaanit ovat yleisiä joulukuusta maaliskuuhun.[4]

Tutuila- ja Manu'asaaret ovat sademetsän peitossa. Aluetta, jota voidaan käyttää ihmisasutukseen ja viljelyyn, on vähän, sillä rannikkotasangot ovat kapeita ja laaksojen pohjat ovat epätasaisia ja melko kapeita.[3] Suurin osa kylistä on hiekkarannoilla, matalilla rannikkoalueilla ja riutoilla.[6] Amerikan Samoan kansallispuisto on Yhdysvaltojen ainoa kansallispuisto Tyynellämerellä.[5]

Amerikan Samoan kartta.

Polynesialaiset asuttivat nykyisen Amerikan Samoan noin 800 eaa.[7] Ensimmäinen eurooppalaisen tekemä havainto saarista on vuodelta 1722, kun hollantilaisen Jakob Roggeveenin alukset poikkesivat Ta'ūlle.[8][6] Ranskalainen Louis Antoine de Bougainville havaitsi saaret vuonna 1768 ja Jean-François de La Pérouse vuonna 1787. Ensimmäinen eurooppalainen lähetystyöntekijä, englantilainen John Williams London Missionary Societystä, saapui saarille vuonna 1830. Hänellä ja hänen seuraajillaan oli valtava vaikutus samoalaiseen kulttuuriin. Myös muiden Tyynenmeren saarten asukkaita tuli Samoalle lähetystyöhön. Lisäksi eurooppalaiset kauppiaat ja sotilaat olivat tekemisissä samoalaisten kanssa.[8] Vuonna 1839 amerikkalainen laivastoupseeri ja tutkimusmatkailija Charles Wilkes teki havaintoja paikallisesta kulttuurista.[6] Vuonna 1872 saarten ylin päällikkö antoi amerikkalaisille laivoille yksinoikeuden käyttää Pago Pagoa satamanaan.[7] Se oli koko 1800-luvun amerikkalaisten valaanpyyntialusten suosima satama.[6] Yhdysvallat otti saariston itäisen osan haltuunsa ensimmäisen kerran vuonna 1898.[9] 1800-luvun puolivälissä alkanut kansainvälinen kiista alueen hallinnasta ratkaistiin vuonna 1899 sopimuksella, jolla Samoan saaristo jaettiin Saksan ja Yhdysvaltojen kesken. Yhdysvaltojen osa oli pienempi itäinen saariryhmä, johon kuuluu Pago Pagon satama. Yhdysvallat otti alueen virallisesti hallintaansa vuonna 1900.[4] Läntiset osat ovat nykyisin itsenäinen Samoa.[8]

Vuosina 1900–1951 Amerikan Samoa oli Yhdysvaltain laivaston hallinnassa.[8] Huhtikuussa 1899 saarille rakennettiin hiiliasema. Helmikuussa 1900 Tutuilan päälliköt neuvottelivat komentaja B. F. Tilleyn kanssa luovutussopimuksen. Myös Manu'an kuningas allekirjoitti samanlaisen sopimuksen. Laivaston hallinnan aikana samoalaiset tavat säilytettiin, jos ne eivät olleet ristiriidassa Yhdysvaltojen lakien kanssa. Sisäisissä asioissa päälliköt saivat pitää valtansa.[6] Toisen maailmansodan aikana alue toimi sotilastukikohtana. Sodan jälkeen Amerikan Samoan sotilaallinen merkitys väheni, ja vuonna 1951 territorio siirtyi laivastolta sisäministeriön hallintaan. 1950-luvulla saarille perustettiin kaksi säilyketehdasta, joilla oli merkittävä vaikutus Amerikan Samoan talouteen. Työn perässä alueelle muutti väkeä myös Länsi-Samoalta. Vuodesta 1977 lähtien territorion kuvernööri on valittu vaaleilla. Tätä ennen, vuosina 1951–1977, kuvernöörin nimitti Yhdysvaltain sisäministeri.[8]

Maanjäristys vuonna 2009 aiheutti tuhoa Samoalla ja Amerikan Samoalla. Noin 200 henkeä kuoli, ja lisäksi liikenne ja energiantuotanto häiriintyivät. FEMA käynnisti Amerikan Samoalla lähes 25 miljoonan dollarin jälleenrakennusohjelman.[4]

Fono, Amerikan Samoan parlamentti.

Amerikan Samoa on Yhdysvaltojen järjestämätön (unorganized) ja maahan sulauttamaton (unincorporated) territorio.[4] Territorion paikallishallinto on järjestetty liittovaltion mallin mukaisesti: Amerikan Samoan lainsäädäntöelin on kaksikamarinen Fono, jonka senaatissa on 18 jäsentä ja edustajainhuoneessa 21 jäsentä.[9][4] Senaatin jäsenten toimikausi on neljä vuotta.[4] Jäsenet ovat matai-päälliköitä, ja senaattiin heidät valitsevat kunkin piirin korkeimmat päälliköt.[6] Edustajainhuoneen jäsenten toimikausi on kaksi vuotta.[4] Edustajainhuoneen vaalia varten territorio jakautuu 21 vaalipiiriin, joista kustakin valitaan yksi edustaja.[6] Swains Islandin edustajaa ei valita vaaleilla, eikä hänellä ole äänestysoikeutta Fonossa.[4] Hallinto rahoitetaan osittain paikallisilla verotuloilla, mutta yli 60 prosenttia rahoituksesta on liittovaltion avustusta.[6] Amerikan Samoalla on Yhdysvaltain edustajainhuoneessa yksi edustaja, jolla ei ole äänestysoikeutta kongressissa.[9] Vuodesta 2015 lähtien tämä henkilö on ollut Amata Coleman Radewagen, joka edustaa republikaaneja.[10]

Amerikan Samoan perustuslaki ratifioitiin 2. kesäkuuta 1966, ja se tuli voimaan 1. heinäkuuta 1967. Oikeusjärjestelmä on yhdysvaltalaisen ja paikallisen tapaoikeuden yhdistelmä.[4] Amerikan samoalaisilla ei ole oikeutta äänestää liittovaltion vaaleissa, eivätkä he osallistu kutsuntoihin.[9] Vaikka amerikansamoalaiset eivät voi äänestää Yhdysvaltain presidentinvaalissa, demokraattien ja republikaanien presidenttiehdokkaan esivaalissa he voivat äänestää. He voivat myös äänestää territorion kuvernöörin ja varakuvernöörin vaaleissa. Amerikan Samoan kuvernööri on tammikuusta 2021 lähtien ollut Lemanu Peleti Mauga.[11]

Amerikan Samoan yksityisen sektorin perusta on tonnikalan kalastus ja jalostus. Pääasiallinen vientituote (93 prosenttia viennistä) on tonnikalasäilyke. Kaksi tonnikalasäilyketehdasta työllistävät 80 prosenttia territorion työntekijöistä. Hallinto on yrittänyt kasvattaa ja monipuolistaa territorion taloutta, mutta esteenä ovat syrjäinen sijainti, huonot kuljetusmahdollisuudet ja alueen tuhoisat hurrikaanit. Matkailu on kasvava elinkeino.[4] Tonnikalasäilykkeiden lisäksi saarilla tuotetaan käsitöitä, enimmäkseen vaatteita.[4][6] Yhdysvallat tukee Amerikan Samoan taloutta ja noin 90 prosenttia kaupasta käydään Yhdysvaltojen kanssa.[7]

Amerikan Samoan ostovoimakorjattu bruttokansantuote on 575,3 miljoonaa dollaria ja asukaskohtainen bruttokansantuote 8 000 dollaria (2007, arvio). Alueen sähkö tuotetaan kokonaan fossilisilla polttoaineilla. Territoriossa on kolme lentoasemaa. Teitä on 241 kilometriä (2008).[4]

Kaksi kolmasosaa Amerikan Samoan maatiloista on alle kahden hehtaarin kokoisia. 137 tilaa tuottaa satoa myyntiin ja 989 kotitarpeeseen (1990).[6] Saarilla tuotetaan ananaksia, banaania, jamssia, kopraa, kookospähkinöitä, leipäpuun hedelmiä, papaijoita, karjaa, maitotuotteita ja vihanneksia.[4]

Amerikan Samoa on Yhdysvaltojen kansallisen vähimmäispalkkalainsäädännön ulkopuolella.[12]

Amerikan Samoan väkiluvun kehitys vuosina 1961–2003.

Amerikan Samoan väestöpyramidi (2000).

Amerikan Samoan väkiluku on 54 719. Asukkaista 91,6 prosenttia on alkuperäistä Tyynenmeren saarten väestöä. Aasialaisia on 2,8 prosenttia, valkoisia 1,1 ja sekoittuneita 4,2 prosenttia (2000).[4] Suurin osa valkoisista on amerikkalaisia. Amerikkalaisia on aina ollut vähän, mutta he ovat hoitaneet merkittäviä virkoja virastoissa ja kouluissa. Ristiinnaimista amerikkalaisten ja samoalaisten välillä on ollut jonkin verran. Pidempään territoriossa asuvat amerikkalaiset tapaavat omaksua samoalaisen kulttuurin.[6] Amerikan Samoan väestöstä 90,6 prosentin äidinkieli on samoa, 2,9:n englanti ja 2,4:n tonga. Muita austronesialaisia kieliä puhuu 2,1 % ja muita kieliä 2 %.[4] Useimmat ovat kaksikielisiä: samoa on kotikieli, mutta englantia osataan laajasti.[4][6] Sitä opetetaan kouluissa varhaisilta luokilta asti.[6] Puolet väestöstä on vapaakirkollisia ja viidennes katolisia, 30 prosenttia protestantteja ja muita.[4]

Vuodesta 1951 lähtien amerikansamoalaiset ovat muuttaneet Yhdysvaltoihin kasvavassa määrin. Siirtolaiset ovat perustaneet omia kirkkoja ja säilyttäneet samoalaiset elintapansa.[6] Arviolta 20 000 amerikansamoalaista asuu Havaijilla. Kymmeniätuhansia asuu Kaliforniassa ja Washingtonin osavaltiossa.[9] 93 prosenttia amerikansamoalaisista asuu kaupungissa ja noin 95 prosenttia pääsaarella.[4][9] Kolme neljännestä väestöstä on lihavia (2007) ja lähes kolmannes työttömiä (2005). Työvoimasta 34 prosenttia työskentelee maataloudessa, 33 prosenttia teollisuudessa ja 33 palvelualalla (1990). Odotettavissa oleva elinikä on 74,44 vuotta. Kokonaishedelmällisyysluku on 3,1 lasta naista kohden (2012, arvio).[4]

Perinteinen samoalainen kulttuuri, Fa'a Samoa, vaikuttaa koko Samoan saaristossa.[6] Laajennetun perheen perinne, jossa perheellä on johtaja, elää yhä.[9] Samoalaiset ovat hyvin uskonnollisia. Sunnuntai on pyhäpäivä ja työntekoa silloin vältetään. Joissakin kylissä pidetään joka ilta noin puoli tuntia kestävä hartaus.[13] Useimmissa kylissä on ainakin yksi kirkko. Jumalanpalvelukset noudattavat länsimaista liturgiaa. Kuoromusiikilla on samoalaisissa jumalanpalveluksissa tärkeä asema.[6] 1900-luvulle asti Amerikan Samoa oli maaseutua. Pago Pagon lahden kylät ovat kaupungistuneet, mutta muuten territorio on yhä maaseutumainen. Lahden ja lentokentän ympärille kehittynyt kaupunkiasutus on pikkukaupunkimaista.[6]

Perinteisesti päivän aikana syötiin kaksi ateriaa, aamupäivällä ja alkuillasta. Työajat ovat muuttuneet, joten nykyään on tavallista, että päivän aikana syödään kolme ateriaa. Ruoka kypsennetään, mutta se saatetaan tarjota kylmänä. Paikallisen keittiön perustana ovat banaani, kala, kana, kookospähkinä, leipäpuun hedelmä, mango, papaija, sianliha, säilykesuolaliha (pisupo), taaro ja äyriäiset. Toisinaan amerikansamolaiset syövät myös kaalia, papuja, perunaa, porkkanaa, salaattia, sipulia ja tomaatteja. Moni perhe, ennen vanhaan suurin osa, istuu matolla ruokaillessaan. Ensiksi syövät vanhemmat ja vieraat, kun taas lapset ja naiset syövät usein myöhään. Suurten valintamyymälöiden valikoima on lähes samanlainen kuin amerikkalaisten markettien ruokavalikoima. Suurin osa Tutuilan ravintoloista on erikoistunut amerikkalaiseen tai ulkomaiseen ruokaan, mutta muutama tarjoaa perinteistä samoalaista ruokaa.[6]

Arkkitehtuuri

Perinteinen kylä Olosegalla. Kuva on vuonna 1896 ilmestyneestä Charles S. Greenen kirjoittamasta kirjasta Talofa, Samoa – A Summer Sail to an Enchanted Isle.

Perinteiset fale-talot olivat soikeita rakennuksia, joissa pyöreät puutolpat kannattivat mehiläispesän muotoista kattoa, joka päällystettiin sokeriruoko-oljilla. Falet olivat erittäin avoimia ja edistivät kanssakäymistä ohikulkijoiden kanssa. Ne sopeutuivat hyvin trooppiseen ympäristöön. Yksityisyys oli vähäistä. Suurimmalla osasta perheistä oli talo nukkumiseen, erillinen keittiötalo, ja joillain oli myös vierastalo. Falejen sisustus oli hyvin vähäistä. Niissä oli matot, joilla istuttiin ja nukuttiin, mutta ei paljon muuta. Hallinto-, koulu- ja torirakennukset on suunniteltu mukailemaan perinteistä soikeaa rakennusmuotoa. Myös osa lentoaseman terminaalirakennusta on rakennettu tähän tyyliin. Jotkin liikerakennukset heijastavat amerikkalaista arkkitehtuuria.[6]

1970-luvulta lähtien amerikkalaishallinto on kampanjoinut betonisten ”hurrikaanitalojen” rakentamisen puolesta. Hurrikaanitaloissa on aaltolevykatot, jotta myrskyt vahingoittaisivat niitä mahdollisimman vähän. Ne ovat suorakulmaisia ja suljetumpia kuin falet, sillä niissä on ovet, ikkunat ja joskus myös väliseiniä. Muunlaiset talot rakennetaan puusta tai tiilestä. Nykyiset amerikansamolaiset talot voivat olla täysin sisustettuja, monissa on puhelin ja televisio. Yksityisyys on yhä vähäistä.[6]

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Amerikan Samoa Wikimedia Commonsissa