America America

America America
Ohjaaja	Elia Kazan
Käsikirjoittaja	Elia Kazan
Perustuu	Elia Kazanin romaaniin
Tuottaja	Elia Kazan
Säveltäjä	Manos Hadjidakis
Kuvaaja	Haskell Wexler
Leikkaaja	Dede Allen
Tuotantosuunnittelija	Gene Callahan
Pääosat	Stathis Giallelis
Valmistustiedot
Valmistusmaa	Yhdysvallat
Tuotantoyhtiö	Warner Bros.
Levittäjä	Warner Bros.; Netflix
Ensi-ilta	1963
Kesto	168 min
Alkuperäiskieli	englanti
Aiheesta muualla
	IMDb
	Elonet
	AllMovie
	[ Muokkaa Wikidatassa ]
	Infobox OKNimi-testi OK

America America on Elia Kazanin käsikirjoittama, tuottama ja ohjaama draamaelokuva vuodelta 1963. Siinä hän kertoo kreikkalaissukuisen setänsä tarinan, jonka tuloksena hänen omakin perheensä muutti Turkista Yhdysvaltoihin vuonna 1913, mukana nelivuotias Elia. Samasta tarinasta Kazan kirjoitti 1960-luvun alussa myös kirjan ja näytelmän.[1]

Juoni

Turkkilaiskylässä varttunut nuori kreikkalaismies Stavros (Stathis Giallelis) lähtee 1890-luvulla töihin setänsä mattokauppaan Istanbuliin. Hänen tulevaisuuttaan yritetään varmistella muun muassa järjestämällä avioliittomahdollisuus rikkaan miehen tyttären kanssa, mutta nuorukaisen mieli halajaa vapautta ja haaveilee pääsystä siirtolaiseksi Amerikkaan. Puille paljaille joutuva Stavros pääsee lopulta Atlantin ylittävälle valtamerilaivalle SS Kaiser Wilhelm der Grosse, mutta matkan aikana hän jää kiinni amerikanarmenialaisen liikemiehen vaimon liehittelystä. Perillä New Yorkissa Stavros aloittaa uuden elämän kengänkiillottajana ja vaurastuu lopulta sen verran, että hänen perheensä (mukana pieni Elia Kazan) pääsee sekin matkustamaan Amerikkaan. [2]

Vastaanotto

America America valittiin vuonna 1963 Yhdysvaltojen kongressin kirjaston National Film Registryyn, johon kootaan esteettisesti, historiallisesti ja kulttuurisesti merkittäviä amerikkalaiselokuvia.[3] The New York Timesin kriitikot valitsivat sen vuonna 2004 yhdeksi kaikkien aikojen tuhannesta parhaasta elokuvasta maailmassa.[4]

Helsingin Sanomien Mikael Fränti kiteytti America American tv-sivulla 1983 ”sosialistiseksi mestariteokseksi”.[5] Matti Salo kirjoitti elokuvan kärsivän siitä, että siirtolaisten omat kielet on elokuvassa jälkiäänitetty englanniksi, kun esimerkiksi Kummisetä-trilogiassa, Bo Widerbergin Joe Hillissä ja Jan Troellin siirtolaiseepoksessa kielierot ja -ongelmat ovat keskeinen osa kerrontaa.[2]

Lähteet

Savolainen, Erkki: Sulatusuuniin ja jälleensyntymään. Helsingin Sanomat, 14.9.1964, s. 15. Näköislehden aukeama (tilaajille).
Salo, Matti: Elia Kazanin Amerikka. Helsingin Sanomat, 19.8.1973, s. 23. Näköislehden aukeama (tilaajille).
Complete National Film Registry Listing National Film Preservation Board, Library of Congress. Viitattu 4.4.2019. (englanniksi)
The Best 1,000 Movies Ever Made. (Perustuu teokseen The New York Times Guide to the Best 1,000 Movies Ever Made, St. Martin's Griffin 2004.) The New York Times. Arkistoitu 11.7.2016. Viitattu 4.5.2022. (englanniksi)
Fränti, Mikael: Hollywoodin ikuinen sivullinen. Henkilökuva Elia Kazanista, elokuvaohjaajasta ja näyttelijästä. Helsingin Sanomat, 27.11.1983, s. 95. Näköislehden aukeama (tilaajille).

This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.

[1] Savolainen, Erkki: Sulatusuuniin ja jälleensyntymään. Helsingin Sanomat, 14.9.1964, s. 15. Näköislehden aukeama (tilaajille).

[hs1973-2] Salo, Matti: Elia Kazanin Amerikka. Helsingin Sanomat, 19.8.1973, s. 23. Näköislehden aukeama (tilaajille).

[3] Complete National Film Registry Listing National Film Preservation Board, Library of Congress. Viitattu 4.4.2019. (englanniksi)

[4] The Best 1,000 Movies Ever Made. (Perustuu teokseen The New York Times Guide to the Best 1,000 Movies Ever Made, St. Martin's Griffin 2004.) The New York Times. Arkistoitu 11.7.2016. Viitattu 4.5.2022. (englanniksi)

[5] Fränti, Mikael: Hollywoodin ikuinen sivullinen. Henkilökuva Elia Kazanista, elokuvaohjaajasta ja näyttelijästä. Helsingin Sanomat, 27.11.1983, s. 95. Näköislehden aukeama (tilaajille).