Amazonindelfiini

Amazonindelfiini[3][4][5][6] eli inia[3][4][6], aiemmin myös boutu[3][4] (Inia geoffrensis) on maailman suurin jokivalaidensukuinen valas. Laji on harvinainen, mutta kuitenkin sukupuutolta turvatumpi kuin sukulaislajinsa. Sen suurin uhka on kalastus. Lajia jää kalastajien verkkoon, ja 2000-luvulla sitä on alettu tappaa enenevästi syötiksi. Laji luokitellaan erittäin uhanalaiseksi.[7]

Amazonindelfiini
Uhanalaisuusluokitus

Erittäin uhanalainen [1]

Erittäin uhanalainen
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Nisäkkäät Mammalia
Lahko: Valaat Cetacea
Alalahko: Hammasvalaat Odontoceti
Heimo: Iniidae
Suku: Inia
d'Orbigny, 1834
Laji: geoffrensis
Kaksiosainen nimi

Inia geoffrensis
(Blainville, 1817)
Amazonindelfiinin levinneisyys
Amazonindelfiinin levinneisyys
Alalajit [2]
  • Inia geoffrensis geoffrensis
  • Inia geoffrensis boliviensis
  • Inia geoffrensis humboldtiana
Katso myös

  Amazonindelfiini Wikispeciesissä
  Amazonindelfiini Commonsissa

Koko ja ulkonäkö

Uros voi kasvaa kolme metriä pitkäksi ja painaa 100–150 kg, naaras on pienempi. Amazonindelfiinillä on jokidelfiineille ominainen pitkä kuono, jossa on paljon hampaita. Sillä on otsassaan eräänlainen pullistuma ("otsameloni"), joka voi muuttaa muotoaan. Amazonindelfiini on nuorena vaaleanharmaa, mutta muuttuu vanhemmiten vaalean sinivihreästä vaalean punertavaksi. Amazonindelfiineillä ei ole varsinaista selkäevää, vaan lihainen harjanne selässä.

Elinympäristö

Amazonindelfiinit elävät Amazonin ja Orinocon vesistöissä ja niiden sivujoissa Brasiliassa, Boliviassa, Kolumbiassa, Ecuadorissa, Perussa ja Venezuelassa.[7]

Ravinto

Amazonindelfiinit syövät äyriäisiä, rapuja, kaloja ja simpukoita.

Saalistus

Amazonindelfiinillä on huono näköaisti (surkastuneet silmät) mutta erittäin hyvä kuuloaisti. Se paikantaa saaliinsa kaikuluotauksen avulla. Se lähettää korkeita naksahduksia äänisarjoina, joissa on noin 80 naksahdusta sekunnissa. Äänet lähtevät sen "otsamelonista".

Käytös

Amazonindelfiini viettää elämästään suurimman osan yksin tai enintään muutaman lajitoverin kanssa. Erakkoelämä on hyvin tyypillistä jokidelfiineille, mutta harvinaista muille valaille.

Lähteet
  1. da Silva, V., Trujillo, F., Martin, A., Zerbini, A.N., Crespo, E., Aliaga-Rossel, E. & Reeves, R.: Inia geoffrensis IUCN Red List of Threatened Species. Version 2019.2. 2018. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 22.7.2019. (englanniksi)
  2. Wilson, Don E. & Reeder, DeeAnn M. (toim.): Inia Mammal Species of the World. A Taxonomic and Geographic Reference (3rd ed). 2005. Bucknell University. Viitattu 23.11.2011. (englanniksi)
  3. Cajander, Veli-Risto & Similä, Tiu: Suurvalaat ja delfiinit, s. 202–203. Helsinki: Otava, 1987. ISBN 951-1-08889-0.
  4. Cajander, Veli-Risto; Similä, Tiu: Tieteellinen englanti-suomi -valassanakirja (arkistoitu versio) Whale watching web. 1987. Rauno Lauhakangas. Arkistoitu 5.11.2011. Viitattu 23.11.2011.
  5. Elo, Ulla & Koivisto, Ilkka ym. (toim.): Maailman uhanalaiset eläimet - Osa 2: Nisäkkäät, s. 58, 320. Weilin+Göös, 1991. ISBN 951-35-4687-X.
  6. Valste, Juha & Cajander, Veli-Risto: Maailman luonto: Nisäkkäät 1, s. 143, 292, 295. Espoo: Weilin+Göös, 1998. ISBN 951-35-6493-2.
  7. da Silva, V. & Trujillo, F. & Martin, A. & Zerbini, A. N. & Crespo, E. & Aliaga-Rossel, E. & Reeves, R: Inia geoffrensis The IUCN Red List of Threatened Species. 2018. IUCN. Viitattu 22.11.2018. (englanniksi)
    Piirros vuodelta 1883.
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.