Amélie Lundahl

Amélie Lundahl oli perheensä yhdes­toista ja nuorin lapsi. Hänen äitinsä Katarina Charlotta o.s. Cajanus kuoli vain kolme kuukautta Amélien syntymän jälkeen. Lundahlin isä kaupunginviskaali Abraham Lundahl kuoli, kun Amélie oli kahdeksan­vuotias. Vuosina 1860–1862 Amélie Lundahl kävi kaksi luokkaa Svenska fruntimmers­skolan i Uleå­borg -koulua. Perhe ja Lundahlien suku yleisemminkin tunnettiin taide­harrastuksestaan. Amélie Lundahlin veli oli näyttelijä Arthur Lundahl, ja sisaren Cecilia Lundahlin poika oli Ilmari Kianto.

Lundahl noin 1860–1875

Lundahl vuonna 1914

Maria Wiikin muoto­kuva Lundahlista, 1879

Kotonaan vuonna 1898

Vuonna 1870 Lundahl muutti Helsinkiin ja aloitti opinnot Suomen Taide­yhdistyksen piirustus­koulussa. Piirustus­koulussa hänen opettajinaan toimivat Carl Eneas Sjöstrand, Arvid Liljelund ja Hjalmar Munsterhjelm. Heti seuraavana vuonna saadun matka-apu­rahan turvin hän pystyi opiskelemaan vuodet 1872–1873 Tuk­holman Taide­teollisessa veisto­koulussa. Ilmeisesti Lundahlin tavoitteena oli ollut hankkia koulutus, joka varmistaisi hänelle turvatumman ammatin kuin vapaa taiteilija. Tukholman opintojen jälkeen Lundahl jatkoi opintojaan Helsingissä ja toimi opintojen ohessa kuvataiteiden apu­opettajana Suomen Taide­yhdistyksen piirustus­koulussa 1874–1876. Lundahl oli koulun ensimmäinen nais­opettaja toimiessaan Arvid Liljelundin viran­sijaisena yhdessä toisen nuoren taiteilijan S. A. Keinäsen kanssa.[1]

Valtion matka­stipendin saatuaan Lundahl matkusti vuonna 1877 Ranskaan, jossa hän asui 12 vuotta. Lundahlin tunnetuimmat työt ovat Ranskan ajalta ja erityisesti Bretagnesta. Lundahl palasi koti­maahan vuonna 1889. Hän vietti myös jonkin aikaa Victor Westerholmin perustamassa Önninge­byn taiteilija­siirto­kunnassa Ahvenanmaalla.

Lundahl kuoli toden­näköisesti leukemiaan Helsingissä elo­kuussa 1914.

Lundahlin teos Tyttöjä vuodelta 1887 myytiin marras­kuussa 1997 Hagelstamin huuto­kaupassa 200 000 markalla eli noin 35 000 eurolla.[2]

• 
  Bretagnelais­tyttö, 1880
• 
  Kirkon ulko­puolella, 1880
• 
  Tyttö lehti­metsässä, varhainen 1880-luku
• 
  Rendez-vous, 1880-luku
• 
  Poikia rannalla, 1881
• 
  Tytön pää, Bretagne, 1882
• 
  Bretagne­lainen tyttö (Sukkien kutoja), 1883
• 
  Bretagnelais­tyttö ruukku kädessä, 1884
• 
  Puutarha­tyttö, 1885
• 
  Kalastaja­tyttö, 1880s
• 
  Ennen uintia, 1885
• 
  Tamburiini­tanssijatar, 1888

• Konttinen, Riitta: Totuus enemmän kuin kauneus: Nais­taiteilija, realismi ja naturalismi 1880-luvulla. Amélie Lundahl, Maria Wiik, Helena Wester­marck, Helene Schjerf­beck ja Elin Daniel­son. Helsingin yli­opisto. Helsinki: Otava, 1991. ISBN 951-1-11249-X.
• Konttinen, Riitta: ”Lundahl, Amélie (1850–1914)”, Suomen kansallisbiografia, osa 6, s. 315, 316. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2005. ISBN 951-746-447-9. / Teoksen verkkoversio.
• Montonen, Pia Maria: Amélie Lundahl 1850–1914. Ars Nordica 10. Oulu: Pohjoinen, 1998. ISBN 951-749-311-8.
• Amélie Lundahl taiteilijamatrikkelissa

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Amélie Lundahl Wikimedia Commonsissa

• Amélie Lundahl Kansallisgallerian kokoelmissa
• Lundahl, Amélie hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)