Alxa

Alxa (mong. ᠠᠯᠠᠱᠠᠠᠶᠢᠮᠠᠭ, Alaša ayimaγ, kiin. 阿拉善盟, Ālāshàn Méng) on liitto (prefektuuritason alueyksikkö) Kiinan Sisä-Mongolian länsiosassa. Liiton pinta-ala on 270 244 neliökilometriä ja väkiluku 231 334 (2010).[1] Liiton päähallintopaikka on piirikuntatason Alxan vasen lippukunta, joka sijaitsee linnuntietä noin 570 kilometriä Sisä-Mongolian pääkaupunki Hohhotista länsilounaaseen.

Alxa
(mong. ᠠᠯᠠᠱᠠᠠᠶᠢᠮᠠᠭ, Alaša ayimaγ)
kiin. 阿拉善盟, Ālāshàn Méng

Alxa (punaisella) Sisä-Mongoliassa (oranssilla).

Koordinaatit: 38°50′N, 105°40′E
Valtio Kiina
Autonominen alue Sisä-Mongolia
Hallinto
 – Hallinnon tyyppi Liitto
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 270 244[1][2] km²
Väkiluku (2010) 231 334[1][2]
Aikavyöhyke UTC+8
Postinumero 750300
Suuntanumero(t) 0483
Rekisterikilpi 蒙M










Alxa rajoittuu pohjoisessa Mongoliaan, idässä Bayannurin, Ordosin, Wuhain, Shizuishanin, Yinchuanin, Wuzhongin, etelässä Zhongwein, Baiyinin, Wuwein, Jinchangin, Zhangyen, sekä lännessä Jiuquanin prefektuuritason kaupunkeihin.[1]

Jiuquanin avaruuskeskus sijaitsee Alxan liiton Ejinin lippukunnassa.

Historia

1000-luvulta 1200-luvulle Alxan aluetta hallitsi läntinen Xia-dynastia, joka jätti jälkeensä hautamonumentteja Helan-vuoristoon ja hyvin säilyneen linnakkeen Khara-Khotassa (Heishui). Vuonna 1686 oiraattiruhtinas Khorolt loikkasi Qing-dynastian puolelle ja hänet palkittiin Alašan lippukunnan suuriruhtinaan arvolla. Vuonna 1704 kalmukkiruhtinas Arabjur sai vastaavalla tavalla suuriruhtinaan arvon siirtyen alamaisineen Sertengiin eli nykyiseen Aksayhyn Gansun maakunnassa. Hänen poikansa Danjüng muutti alamaisensa Alxan Ejinin alueelle. Vuonna 1928 Kiinan kansallismielinen hallitus siirsi Alašanin ja Ejinin vastaperustetun Ningxian maakunnan alaisuuteen. Kiinan sisällissodassa Alxa oli viimeisiä kommunistien valtaamia ja Demchugdongrubin alaisuudessa olleita nykyisen Sisä-Mongolian alueita. Kommunistit siirsivät vuonna 1956 Alašanin ja Ejinin lippukunnat Sisä-Mongolian alaisuuteen ja Alašanin lippukunta jaettiin oikeaan ja vasempaan lippukuntaan vuonna 1961. Lippukunnat olivat hetkellisesti Sisä-Mongolian ulkopuolella vuosina 1969-1979 Kiinan mongolien vastaisen politiikan aikana.[3]

Hallinnollinen jako

Piirikuntatasolla Alxan liitto jaetaan kolmeen lippukuntaan.

Kartta

Alxan vasen
lippukunta
Alxan oikea
lippukunta
Ejinin
lippukunta
Nimi Mongoli Kiinan kieli Pinyin Väkiluvu
(2010)		 Pinta-ala
(km²)		 Tiheys
(/km²)
Alxan vasen lippukunta mong. ᠠᠯᠠᠱᠠ ᠵᠡᠭᠦᠨ ᠬᠣᠰᠢᠭᠤ, Alaša Jegün qosiɣu 阿拉善左旗 Ālāshàn Zuǒ Qí 173,494 80,412 2.15
Alxan oikea lippukunta mong. ᠠᠯᠠᠱᠠ ᠪᠠᠷᠠᠭᠤᠨ ᠬᠣᠰᠢᠭᠤ, Alaša Baraɣun qosiɣu 阿拉善右旗 Ālāshàn Yòu Qí 25,430 72,556 0.35
Ejinin lippukunta mong. ᠡᠵᠡᠨ᠎ᠡ ᠬᠣᠰᠢᠭᠤ, Ejen-e qosiɣu 额济纳旗 Éjìnà Qí 32,410 114,606 0.28

Väestö

Vuonna 2010 Alxan väkiluku oli 231 334.[1][2] Mongolit ovat nykyisin alueen vähemmistö, mutta suurin osa heistä puhuu edelleen mongolin kieltä. Alueen mongolit olivat alun perin taustaltaan oiraatteja, mutta oiraatin kieli on väistynyt halhamongolin tieltä muiden Sisä-Mongolian mongolien kielen mukaiseksi.[3]

Galleria
  • Luostari Alxan liitossa.
  • Vuoristomaisemaa.
  • Guangzong-temppeli.

Lähteet
  1. Thomas Brinkhoff: China: Administrative Division (Prefektuurin naapurit näkee valitsemalla prefektuurin kartan Level 2 -hallintoalueet ja kohdistamalla kartan prefektuuriin hiiren klikkauksella tai maakuntakohtaisen prefektuurilistauksen avulla. Kartta näyttää prefektuurin nimen kun sitä osoittaa hiirellä.) citypopulation.de. Viitattu 11.1.2016. (englanniksi)
  2. Neimenggu Zizhiqu (Nei Monggol / Inner Mongolia) geohive.com. Viitattu 11.1.2016. (englanniksi)
  3. Christopher P. Atwood: Encyclopedia of Mongolia and the Mongol Empire, s. 7. Facts On File, 2004. ISBN 0-8160-4671-9. (englanniksi)

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.