Alvin C. York

Alvin Cullum York (13. joulukuuta 1887 Pall Mall, Tennessee – 2. syyskuuta 1964 Nashville, Tennessee)[1] oli ensimmäiseen maailmansotaan osallistunut yhdysvaltalainen kersantti, joka sai sotasankarin maineen tapettuaan ja otettuaan yksinään vangiksi suuren joukon saksalaisia sotilaita yksittäisellä partioretkellä 8. lokakuuta 1918. Hänestä kertoo vuonna 1941 tehty elokuva Kersantti York.

Alvin York vuonna 1919.

York oli alkuperäiseltä ammatiltaan seppä.[1] Hän varttui köyhyydessä ja oppi hyvät ampumataitonsa metsästäessään ruokaa perheelleen. Vuonna 1911 hän koki uskonnollisen kääntymyksen ja ryhtyi paikallisen herätysliikkeen maallikkosaarnaajaksi. Kyseinen lahko oli pasifistinen, ja myös Yorkista tuli tämän jälkeen pasifisti. Yhdysvaltain liityttyä ensimmäiseen maailmansotaan hän yritti kieltäytyä aseista, mutta kutsunnoissa hänet määrättiin astumaan 82. jalkaväkidivisioonan 328. rykmenttiin. Koulutusvaiheen aikana pataljoonan komentaja sai hänet vakuuttumaan siitä, ettei asepalvelus ollutkaan ristiriidassa hänen uskonsa kanssa.[2]

Lokakuussa 1918 York osallistui länsirintamalla Ranskassa Meusen–Argonnen taisteluun. Hän kuului 17 miehen muodostamaan partioon, joka määrättiin 8. lokakuuta valtaamaan rykmentin etenemisen estänyt saksalainen konekivääripesäke. Vihollisen linjojen taakse päästyään partio menetti saksalaisten vastaiskussa kuusi miestä, jolloin alikersantti (corporal) York joutui ottamaan komennon. Partio oli juuttunut vihollisen tuleen, joten muut jäivät jatkamaan puolustautumista ja vartioimaan muutamaa vangiksi otettua saksalaista, kun York hyökkäsi yksinään vihollista vastaan hyödyntyäen erinomaisia ampumataitojaan. Hän onnistui ampumaan väijyksistä 17 saksalaista sotilasta sekä tappamaan pistoolillaan kuusi muuta, jotka yrittivät hyökätä suoraan hänen kimppuunsa. Kaikkiaan hän tappoi yksin yli kaksi tusinaa vihollista. Tämän seurauksena joukko muita antautui, ja York palasi lopulta amerikkalaisten puolelle mukanaan 132 saksalaista sotavankia.[1][2]

Palkkiona saavutuksestaan York ylennettiin kersantiksi, ja hänen palattuaan kotimaahan lehdistö teki hänestä maineikkaan sankarin. Hänelle myönnettiin 31. joulukuuta 1919[3] Medal of Honor -kunniamerkki, ja myöhemmin useita korkeita ulkomaisia kunniamerkkejä, muun muassa Ranskan Croix de Guerre. Tennesseen osavaltio lahjoitti hänelle maatilan, jolla hän asui loppuikänsä. Vuonna 1928 ilmestyi T. Skeyhillin toimittama Yorkin omaelämäkerta Sergeant York, His Own Life Story and War Diary. Hänen tarinastaan tehtiin vuonna 1941 elokuva Kersantti York, jossa nimiroolia esittää Gary Cooper. Elokuvan tuotoista saamallaan osuudella York rahoitti paikallisen raamattukoulun perustamista.[1][2]

Todellisissa tapahtumapaikoissa Chatel-Chéhéryn kunnan metsissä on kolmen kilometrin pituinen reitti, johon tehdään opastettuja kierroksia.[4]