Aluevaltuusto
Aluevaltuustot ovat alueen tai Suomessa hyvinvointialueen ylintä päätösvaltaa käyttäviä elimiä, joiden jäsenet valitaan yleensä vaaleilla. Eri maissa valtuustojen tehtävät ja valintatavat vaihtelevat.
Aluevaltuustot Suomessa
Suomessa aluevaltuusto on hyvinvointialueen ylin päättävä elin, joka vastaa hyvinvointialueen toiminnasta, hallinnosta ja taloudesta. Valtuutetut ja varavaltuutetut valitaan aluevaaleissa nelivuotiskaudeksi. Valtuutettujen määrä on hyvinvointialueen asukasluvusta riippuen 59–89. Vuoden 2021 elokuun väestötietojen perusteella vuoden 2022 aluevaaleissa valittavien valtuutettujen lukumäärät ovat:[1]
- 59 valtuutettua: Keski-Pohjanmaan, Kainuun, Itä-Uudenmaan, Etelä-Karjalan, Etelä-Savon, Kymenlaakson, Pohjois-Karjalan, Kanta-Hämeen, Pohjanmaan, Lapin sekä Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueet.
- 69 valtuutettua: Keski-Uudenmaan, Päijät-Hämeen, Satakunnan, Pohjois-Savon, Keski-Suomen sekä Vantaan–Keravan hyvinvointialueet.
- 79 valtuutettua: Pohjois-Pohjanmaan, Länsi-Uudenmaan, Varsinais-Suomen sekä Pirkanmaan hyvinvointialueet.
Aluevaltuusto päättää aluehallituksen kokoonpanosta ja asettaa hyvinvointialueen muut toimielimet sekä valitsee hyvinvointialuejohtajan.[2]
Hyvinvointialueen pakolliset toimielimet ovat:
- Aluevaltuusto
- Aluehallitus
- Tarkastuslautakunta
- Kansalliskielilautakunta (kaksikielisillä hyvinvointialueilla)
- Saamen kielen lautakunta (Lapin hyvinvointialueella).[2]
Lähteet
- Aluevaalit Vaalit. Viitattu 6.10.2021.
- Hyvinvointialueen johtaminen Soteuudistus.fi. Valtioneuvosto. Viitattu 20.6.2021.