Aluekappalainen

Aluekappalainen on "aluekappalaisen tehtäväkuvalla varustetun kappalaisen viran haltija", joka toimii suurseurakunnassa alueellisessa esimiestehtävässä. Virka on toistaiseksi oikeudellisesti edelleen kappalaisen virka, joskin siihen sisältyvien aluekappalaisen tehtävien myötä sen hoitajan tehtäväkuva ja vastuut vastaavat seurakuntayhtymän jäsenseurakunnan kirkkoherran tehtäviä ja vastuita.

Aluekappalaisen tehtävänkuva on syntynyt osana 1. tammikuuta 2009 muodostettujen suurseurakuntien rakenneuudistustarpeita. Monien seurakuntien yhdistyessä entiset seurakunnat muuttuivat uuden suurseurakunnan alueiksi tai alueseurakunniksi riippuen siitä kumpaa nimitystä seurakunnassa siirryttiin käyttämään. Entiset kirkkoherrat siirtyivät kappalaisen virkoihin, mutta samalla oli välttämätöntä, että he säilyvät myös uudessa seurakunnassa "aluejohtajina", jotta toimintaa voitiin edelleen kehittää myös aluetasolla. Uudet noin 50 000–120 000 jäsenen seurakunnat olivat liian suuria yhden kirkkoherran johdettaviksi ilman alueellisia väliportaan esimiehiä. Tarvittavaa väliportaan esimiesvirkaa ei kuitenkaan kirkkolaki tunne yhden seurakunnan mallissa, toisin kuin seurakuntayhtymämallissa, jossa väliportaan esimiesvirkoina toimivat jäsenseurakuntien kirkkoherranvirat. Tämän vuoksi yhden seurakunnan mallissa väliportaan esimiestehtävä oli sidottava olemassa olevaan muuhun papin virkaan siihen saakka kunnes kirkkohallitus on asian käsitellyt. Seurakuntatyön väliportaan "esimiesviroiksi" muodostuivat luontevasti ne kappalaisen virat, joihin entiset kirkkoherrat olivat siirtyneet. Tehtävissään "aluekappalaisen tehtäväkuvalla toimivat kappalaiset" eli aluekappalaiset johtavat alueensa seurakunta- ja jumalanpalveluselämää sekä toimivat alueen papiston ja muun henkilöstön alueellisina esimiehinä.

Nimeä aluekappalainen käytetään melko yleisesti myös monien seurakuntien tapahtumatiedoissa ja nettisivuilla kaupunginosa- tai seurakuntakotirajoja noudattavien alueiden nimikko- ja vastuupapeista, mutta tällöin ko. kappalaisilla ei ole kaikkia alla määriteltyjä johto-, luottamuselin- ja esimiestehtäviä samassa laajuudessa. Myös alueneuvostojen toimivalta poikkeaa siltä osin, että uusien suurseurakuntien alueneuvostot johtavat alueen toiminta, kun taas perinteiset alueneuvostot edistävät ja kehittävät alueen toimintaa vailla johtamisvaltuuksia.

Viran kelpoisuusehdot

Aluekappalaisen tehtäväkuvalla varustetun kappalaisen viran kelpoisuusehtona kirkkolain pohjalta on sama pätevyysvaatimus kuin muissakin kappalaisen viroissa, eli suoritettu pastoraalitutkinto.[1] Tämä on todettu ongelmalliseksi, koska se saattaa johtaa siihen, että esimiestehtävään valitulla ei ole esimiestehtävän edellyttämiä valmiuksia. Tämän vuoksi esim. Lapuan hiippakunnan hiippakuntadekaanin ja asessorin lausunnossa koskien aluekappalaisen tehtäväkuvalla varustettuja kappalaisen virkoja esitetään, että vaikka perinteiseen kappalaisen virkaan ei edellytetä johtamiskoulutusta niin siitä huolimatta "lähtökohtana tulee olla, että Jyväskylän aluekappalaiset ovat suorittaneet seurakuntatyön johtamisen tutkinnon".[2]

Askel kohti tulevaisuutta on, että Jyväskylässä aluekappalaisen tehtävä on jo nyt määritelty ko. kappalaisten virkojen virallisiin tuomiokapitulin hyväksymiin virkanimikkeisiin (esim. "Jyväskylän seurakunnan kappalainen, Säynätsalon alueseurakunnan aluekappalainen"). Tällä on haluttu korostaa ko. kappalaisen virkojen erityisluonnetta suhteessa muihin kappalaisenvirkoihin.[3]

Viran lyhyt historia

Välitön tarve väliportaan esimiestehtävissä toimiville papeille tuli niissä suurseurakunnissa, joissa vanhat seurakunnat muutettiin seurakuntatyön toimintayksiköiksi, joista siirryttiin käyttämään joko nimeä alue (esim. 1.1.2009 perustetussa Salon seurakunnassa) tai alueseurakunta (esim. 1.1. 2009 perustetussa Jyväskylän seurakunnassa). Kirkkolaki ei tuntenut ko. tehtävää. Tilanne vaati kuitenkin väliaikaisratkaisun, joksi muodostui että 1.1.2009 alkaen yhteen ko. suurseurakuntien kullekin alueelle tai alueseurakuntaan sijoitettuun kappalaisen virkaan liitettiin vakinainen alueellinen esimiestehtävä eli ns. "aluekappalaisen tehtäväkuva" joko vain seurakuntatasolla tai myös tuomiokapitulitasolla hiippakunnasta riippuen.

Näiden alueellisten toimintayksiköiden johtajana toimii aluekappalainen ja johtavana luottamuselimenä kirkkovaltuuston nimittämä alueneuvosto. Myös seurakuntayhtymien jäsenseurakuntiin on perustettu alueneuvostoja, mutta niiden toimivalta rajoittuu keskisuurten seurakuntien alueneuvostojen tapaan toiminnan alueelliseen edistämiseen ja ideoimiseen, kun taas suurseurakunnan alueneuvostojen toimivalta on yhteneväinen seurakuntaneuvoston toimivallan kanssa, jonka tehtävänä on johtaa seurakuntayhtymän jäsenseurakunnan toimintaa.

Tehtävänkuvaus

Aluekappalainen johtaa alueen seurakuntatyötä ja jumalanpalveluselämää, vastaa alueen toiminnan suunnittelusta ja budjetoinnista sekä toimii alueen viranhaltijoiden ja työntekijöiden esimiehenä.[4] Aluekappalainen on alueneuvoston jäsen ja esittelijä virkansa puolesta.[5] Hänen esimiehenä on kirkkoherra.

Aluekappalaisen valitsee kirkkovaltuusto. Sen alueen alueneuvostolla, jonka johtajaksi aluekappalainen valitaan on oikeus antaa lausunto viran hakijoista kirkkovaltuustolle ennen sen toteuttamaa aluekappalaisen vaalia.

Aluekappalaisen tehtävät muistuttavat läheisesti seurakuntayhtymän jäsenseurakunnan kirkkoherran tehtäviä. Hekin ovat aluejohtajia, jotka ovat oman seurakuntansa suurseurakuntien alueneuvostoja tehtäviltään vastaavien seurakuntaneuvostojen jäseniä. Toimivallaltaan myös seurakuntayhtymässä on suurseurakuntien tapaan perinteisessä mielessä vain yksi kirkkoherra, jona toimii seurakuntayhtymän kirkkoherroista yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtajaksi valittu kirkkoherra. Muut kirkkoherrat ovat seurakuntayhtymässä varustettu pääosin samoin valtuuksin kuin suurseurakuntien aluekappalaiset omilla alueillaan tai alueseurakunnissaan. Alueseurakuntien ja seurakuntayhtymän jäsenseurakuntien johtavien papinvirkojen ja luottamuselinten nimierot johtuvatkin lähinnä erilaisesta perusorganisaatiorakenteesta ja erilaisesta valintamenettelystä virkoihin.

Organisaatiorakenneuudistusten aikakausi Suomessa ja muualla

Uudet suuret seurakunnat ovat asettaneet niin hiippakunnille kuin kirkkohallitukselle uusia odottamattomia haasteita, jotka tulevat edellyttämään lähivuosina myös kirkkolakiin tehtäviä muutoksia. Katsaus myös näihin kysymyksiin on Jyväskylän seurakuntarakenteen uudistuksesta liikkeelle lähtevän Lapuan hiippakunnan tuomiokapitulin lausunnon yhteydessä.[2]

Rakenneuudistus Jyväskylän seurakunnassa

1. tammikuuta 2009 perustettu Jyväskylän seurakunta koostuu yhdeksästä alueseurakunnasta, jotka rakentuvat pääpiirteiltään Jyväskylän kaupunkiseurakunnan ja maaseurakunnan entisten alueyksiköiden sekä Korpilahden seurakunnan alueen pohjalle. Alueseurakunnat ovat Korpilahti, Tikkakoski, Vaajakoski, Kuokkala, Säynätsalo, Keltinmäki, Huhtasuo, Palokka ja Keskusta. Kunkin alueseurakunnan aluekappalainen toimii alueseurakunnan johtajana yhdessä alueneuvoston kanssa. Jyväskylän seurakuntaan kuuluu lähes 100 000 jäsentä.[6]

Rakenneuudistus Salon seurakunnassa

Kymmenen Salon seudun kuntaa päätti kuntaliitoksesta, joka toteutui vuoden 2009 alusta. Kuntaliitoksen seurauksena päädyttiin seurakuntien välisissä neuvotteluissa yhdistää myös alueen 10 seurakuntaa yhdeksi seurakunnaksi, joka sai nimen Salon seurakunta. Seurakunta on jaettu entisiä maantieteellisiä seurakuntarajoja noudattavaan kymmeneen hallintoalueeseen, jotka ovat Halikon, Kiikalan, Kiskon, Kuusjoen, Muurlan, Perniön, Perttelin, Salo-Uskelan, Suomusjärven ja Särkisalon alueet. Kunkin alueen toimintaa johtaa aluekappalainen yhdessä Salon seurakunnan kirkkovaltuuston nimittämän alueneuvoston kanssa. Salon seurakuntaan kuuluu noin 47 000 jäsentä.[5][7]

Muut protestanttiset kirkot

Muissa maailman protestanttisissa kirkoissa on eletty jo pitkään vastaavien organisaatiouudistusten aikaa. Myös niissä on suurten seurakuntaliitosten myötä jaettu hallintoa alueellisesti johdettuihin yksikköihin. Näin on toimittu mm. Englannin anglikaanisessa kirkossa, jossa aluekappalaisen ja seurakuntayhtymän kirkkoherran virkoja muistuttaa jonkin verran sikäläiset "aluekirkkoherran" virat (vrt. Team Rector ja Team Vicar).

Lähteet
  1. Pastoraalitukinto Suomen evankelis-luterilainen kirkko. Arkistoitu 28.8.2018. Viitattu 28.8.2018.
  2. Lapuan hiippakunnan lausunto [vanhentunut linkki]
  3. Jyväskylän seurakunnan järjestelytoimikunnan lausunto [vanhentunut linkki]
  4. Johtamisjärjestelmä Jyväskylän seurakunta. Viitattu 28.8.2018.
  5. Alueneuvostot Salon seurakunta. Arkistoitu 28.8.2018. Viitattu 28.8.2018.
  6. Seurakunta lyhyesti Jyväskylän seurakunta. Viitattu 28.8.2018.
  7. Seurakuntaliitos Salon seurakunta. Arkistoitu 29.7.2018. Viitattu 28.8.2018.
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.