Alueellistaminen

Alueellistaminen on termi, jota käytetään valtionhallinnon yksiköiden ja toimintojen uudelleensijoittelusta pääkaupunkiseudun ulkopuolelle. Valtioneuvosto on linjannut strategiassaan[1] vuonna 2001 toiminnan perusteluksi sen, että valtion oman työvoiman saannin turvaaminen pääkaupunkiseudulla johtaa kiristyvään kilpailuun yksityisten toimialojen kanssa, koska vuodesta 2003 alkaen työmarkkinoille tulevat ikäluokat ovat ensimmäistä kertaa pienempiä kuin eläkeiän saavuttavat. Tämä ongelma ratkaistaan valtion toimintojen ja yksiköiden alueellisella uudelleen sijoittamisella, koska muussa tapauksessa tilanne johtaisi kasvaviin palkkakustannuspaineisiin ja vaikeuksiin saada valtiolle ammattitaitoista henkilökuntaa.

Strategian mukaan valtionhallinnon toimintoja alueellistetaan toimintojen uudelleen organisoinnin, laajentamisen tai supistamisen yhteydessä, sijoitettaessa olemassa olevia toimintoja pääkaupunkiseudun ulkopuolelle, sekä alue- ja paikallishallinnon organisaatiota muutettaessa. Toimintojen alueellisella sijoittamisella tuetaan aluekehityksen tavoitteita ja niiden pohjalta tehtyjä hallituksen päätöksiä. Valtioneuvoston mukaan sijoittamalla valtion toimintoja pääkaupunkiseudun ulkopuolelle parannetaan tuotannon, työllisyyden sekä alue- ja yhdyskuntarakenteen alueellista tasapainoa ja tuetaan kohdealueiden kasvuedellytyksiä. Samalla hillitään pääkaupunkiseudun nopeaa kasvua ja helpotetaan siitä johtuvia ongelmia.

1970-luvulla vastaavaa aluepolitiikkaa sanottiin hajasijoittamiseksi.

Alueellistamisen tulokset

Alueellistamisesta on seurattu vuosina 2006-2011. Työpaikkoja on alueellistettu 3722, mutta ilmeisesti vain 264 työntekijää on muuttanut työpaikkansa perässä ja siksi hallinnosta on kadonnut vuosikymmenten osaaminen ja kokemus, joka on Helsingin Sanomien mukaan ratkaisevan tärkeää etenkin keskeisissä asiantuntijatehtävissä.[2][3]

Valtion työmarkkinalaitoksen johtaja Teuvo Metsäpelto pitää tilannetta ongelmallisena ja sanoo uskovansa, että hallitus luuli henkilöstön muuttavan työpaikkojen mukana.[2]

Lääkelaitoksen alueellistaminen

Lääkelaitoksen (nykyään Fimea) alueellistaminen vuonna 2009 herätti huomattavaa vastustusta. Lääkelaitoksen henkilökunta vastusti jyrkästi ministeri Liisa Hyssälän kaavailemaa alueellistamista Kuopioon ja sitä, että henkilöstöä ei kuultu. Henkilökunnan mukaan alueellistaminen hävittäisi vuosien aikana kertyneen osaamisen ja tiedon ja heikentäisi lääketurvallisuutta, lisäisi matkakustannuksia ja vähentäisi tehollista työaikaa.[4]

Myös oikeuskansleri moitti lääkelaitoksen alueellistamista: siirtopäätös tehtiin liian nopeasti ja ilman kunnon valmistelua.[5]

Lähteet

Aiheesta muualla
This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.