Alppihiihto

Alppihiihto on laskettelulaji ja talviurheilumuoto, jossa lasketaan lumipeitteisiä rinteitä alas käyttäen kahta suksea, jäykkää monoa ja sidettä, jossa koko jalkapöytä lukittuu sukseen kiinni. Laskeminen voi tapahtua kunnostetulla rinnealueella tai hoitamattomassa rinteessä. Hoitamattomassa rinteessä tapahtuvaa laskemista kutsutaan usein vapaalaskuksi. Alppihiihto on olympialaji.

Alppihiihtoa Coloradossa, Yhdysvalloissa.
Laskettelurinteitä San Carlos de Barilochessa, Argentiinassa.

Historia

Rinteiden laskettelua suksilla alettiin harrastaa 1800-luvun alussa Telemarkissa, Norjassa. Ensimmäiset pujottelukilpailut järjestettiin vuonna 1885 Husebyssä. Alppihiihtoa käsitellyt Mathias Zdarskyn kirja julkaistiin 1897 ja kolme vuotta myöhemmin Itävallassa perustettiin kansainvälinen alppihiihtoyhdistys. Sveitsissä järjestettiin ensimmäiset alppihiihtokilpailut 1902 ja Itävallassa 1905.[1]

Alppilajit

Alppihiihdossa kilpaillaan seitsemässä lajissa, jotka ovat syöksylasku, supersuurpujottelu eli super-G, suurpujottelu, pujottelu, alppiyhdistetty eli pujottelun ja syöksylaskun tai supersuurpujottelun yhdistelmä, joukkuelasku, vapaalasku ja paripujottelu. Näistä pujottelu, suurpujottelu, super-G, syöksylasku ja alppiyhdistetty kuuluvat alppihiihdon maailmancupiin. Lisäksi alppiyhdistetystä on muunnelma superalppiyhdistetty, jossa lasketaan syöksylaskun tai supersuurpujottelun lisäksi vain yksi pujottelulasku.

Suomessa kilpaillaan myös ns. superpujottelussa, joka on Suomen lyhyisiin rinteisiin kehitetty pujottelun ja suurpujottelun välimuoto.

Pujottelu
Pääartikkeli: Pujottelu

Pujottelussa lasketaan porteilla merkattu rata mahdollisimman nopeasti alas. Tiheään merkatun porttivälin johdosta vauhdit ovat maailmancupin lajeista pienimmät. Porttien kepit ovat muista maailmancupin lajeista poiketen yksittäisiä.

Suurpujottelu
Pääartikkeli: Suurpujottelu

Suurpujottelu on pujottelun jälkeen toiseksi hitain maailmancupin alppilaji. Porttiväli on huomattavasti suurempi pujotteluun verrattuna.

Supersuurpujottelu eli Super-G
Pääartikkeli: Supersuurpujottelu

Super-G tuli viimeisimpänä varsinaisista lajeista maailmancupin ohjelmaan. Se on suurpujottelun ja syöksylaskun välimuoto. Se on maailmancupin lajeista toiseksi nopein.

Syöksylasku
Pääartikkeli: Syöksylasku

Syöksylaskun porttiväli maailmancupin lajeista on pisin ja nopeudet suurimmat. Useimmiten rata myötäilee rinteen muotoa, joten se on melko suora. Suuren nopeuden takia syöksylasku lasketaan pitkissä rinteissä. Syöksylaskussa lasketaan vain yksi kierros.

Alppiihiihtovälineitä

Alppihiihdossa on monia välineitä, mm.

  • sukset ja sauvat
  • monot
  • kypärä ja lasit
  • polvisuojat (polvisyndit) pujotteluun
  • selkäpanssari (tavallinen ja puikka)
  • kovitetut kisahanskat
  • leukasuoja pujottelukypärässä
  • rystyssuojat pujottelusauvoissa
  • kisa-asuna ja harjoittelussa väliasuna käytettävä syöksypuku, sykis (muita nimiä sykäpuku, sykä). Tekniikkalajeissa sykiksessä yleensä lisänä toppaukset.
  • käsisuojat (suurpuikka, SuperG ja syöksy)

Suksienhuoltovälineet

mm.

  • sikli
  • viilat (karkea, timantti yms.)
  • viilatuki
  • voitelurauta
  • suksivoiteet
  • sträpit
  • suksipuristimet
  • erilaisia harjoja

Alppihiihdon tekniikka

Nykyään alppihiihdossa käytetään leikkaavaa (carving) käännöstä suksien kääntämiseen. Käännöksessä suksea ei päästetä luistamaan sivusuunnassa, vaan sen reuna painetaan rinteeseen, jolloin suksen muoto ja muut ominaisuudet kääntävät laskijaa. Sukselle luodaan painetta, joka tuo lisää vauhtia.

Sukset, jotka ovat suunnilleen laskijan pituiset tai hieman lyhyemmät, ovat aloittelijalle sopivan mittaiset. Liian leikkaavat eli lyhyet ja voimakkaasti muotoillut sukset saattavat aiheuttaa loukkaantumisriskin. Laskuasento on noin hartioiden levyinen ja painopiste suurin piirtein päkiöiden kohalla.

Alppihiihtokilpailuja

nuorilla:

  • Aluemestaruuskilpailut
  • Alueiden cup-kisat
  • Audi Alpine Ski Tour
  • Junior cup
  • Hopeasompa
  • Lasten kansallinen loppukilpailu

Tunnettuja alppihiihtäjiä

Katso myös


Lähteet
  1. Siukonen, Markku & Rantala, Risto: Kaikki urheilusta, s. 102. Otava, 2006. ISBN 978-951-1-20841-9.

    Kirjallisuutta
    • Antero Raevuori: Valkoinen sirkus: alppihiihdon tarina. WSOY 2004.

    Aiheesta muualla
    Miesten alppihiihdon maailmancupin kokonaiskilpailun voittajat

    1967: Jean-Claude Killy | 1968: Jean-Claude Killy | 1969: Karl Schranz | 1970: Karl Schranz | 1971: Gustav Thöni | 1972: Gustav Thöni | 1973: Gustav Thöni | 1974: Piero Gros | 1975: Gustav Thöni | 1976: Ingemar Stenmark | 1977: Ingemar Stenmark | 1978: Ingemar Stenmark | 1979: Peter Lüscher | 1980: Andreas Wenzel | 1981: Phil Mahre | 1982: Phil Mahre | 1983: Phil Mahre | 1984: Pirmin Zurbriggen | 1985: Marc Girardelli | 1986: Marc Girardelli | 1987: Pirmin Zurbriggen | 1988: Pirmin Zurbriggen | 1989: Marc Girardelli | 1990: Pirmin Zurbriggen | 1991: Marc Girardelli | 1992: Paul Accola | 1993: Marc Girardelli | 1994: Kjetil André Aamodt | 1995: Alberto Tomba | 1996: Lasse Kjus | 1997: Luc Alphand | 1998: Hermann Maier | 1999: Lasse Kjus | 2000: Hermann Maier | 2001: Hermann Maier | 2002: Stephan Eberharter | 2003: Stephan Eberharter | 2004: Hermann Maier | 2005: Bode Miller | 2006: Benjamin Raich | 2007: Aksel Lund Svindal | 2008: Bode Miller | 2009: Aksel Lund Svindal | 2010: Carlo Janka | 2011: Ivica Kostelić | 2012: Marcel Hirscher | 2013: Marcel Hirscher | 2014: Marcel Hirscher | 2015: Marcel Hirscher | 2016: Marcel Hirscher | 2017: Marcel Hirscher | 2018: Marcel Hirscher | 2019: Marcel Hirscher | 2020: Aleksander Aamodt Kilde | 2021: Alexis Pinturault | 2022: Marco Odermatt | 2023: Marco Odermatt

    Naisten alppihiihdon maailmancupin kokonaiskilpailun voittajat

    1967: Nancy Greene | 1968: Nancy Greene | 1969: Gertrud Gabl | 1970: Michèle Jacot | 1971: Annemarie Pröll | 1972: Annemarie Pröll | 1973: Annemarie Pröll | 1974: Annemarie Pröll | 1975: Annemarie Moser-Pröll | 1976: Rosi Mittermaier | 1977: Lise-Marie Morerod | 1978: Hanni Wenzel | 1979: Annemarie Moser-Pröll | 1980: Hanni Wenzel | 1981: Marie-Thérèse Nadig | 1982: Erika Hess | 1983: Tamara McKinney | 1984: Erika Hess | 1985: Michela Figini | 1986: Maria Walliser | 1987: Maria Walliser | 1988: Michela Figini | 1989: Vreni Schneider | 1990: Petra Kronberger | 1991: Petra Kronberger | 1992: Petra Kronberger | 1993: Anita Wachter | 1994: Vreni Schneider | 1995: Vreni Schneider | 1996: Katja Seizinger | 1997: Pernilla Wiberg | 1998: Katja Seizinger | 1999: Alexandra Meissnitzer | 2000: Renate Götschl | 2001: Janica Kostelić | 2002: Michaela Dorfmeister | 2003: Janica Kostelić | 2004: Anja Pärson | 2005: Anja Pärson | 2006: Janica Kostelić | 2007: Nicole Hosp | 2008: Lindsey Vonn | 2009: Lindsey Vonn | 2010: Lindsey Vonn | 2011: Maria Riesch | 2012: Lindsey Vonn | 2013: Tina Maze | 2014: Anna Fenninger | 2015: Anna Fenninger | 2016: Lara Gut | 2017: Mikaela Shiffrin | 2018: Mikaela Shiffrin | 2019: Mikaela Shiffrin | 2020: Federica Brignone | 2021: Petra Vlhová | 2022: Mikaela Shiffrin | 2023: Mikaela Shiffrin

    Alppihiihto
    Tekniikkalajit
    Vauhtilajit
    Muut lajit
    Muuta

     

    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.