Alpes maritimae
Alpes maritimae (lat. Provincia Alpes maritimae) oli Rooman valtakunnan provinssi, joka käsitti Meri-Alppien alueen pääosin nykyisen Ranskan alueella.[1][2][3]
Alpes maritimae Provincia Alpes maritimae |
|
---|---|
Rooman provinssi | |
Alpes maritimaen provinssin alue vuonna 125. |
|
Valtio |
Rooman valtakunta Länsi-Rooma |
Prefektuuri | Gallia (n. 357–) |
Diokeesi |
Viennensis (n. 293–395) Septem provinciae (n. 395–) |
Nykyinen valtio/alue | Ranska ja Italia (Meri-Alpit) |
Perustettu | 14 eaa. |
Hallinto | |
– hallinnon tyyppi | keisarin provinssi |
– hallinnollinen keskus |
Cemenelum (63–297) Eburodunum (297–) |
Maantiede
Alpes maritimae oli yksi neljästä pienestä provinssista (muut olivat Alpes Cottiae, Alpes Graiae ja Alpes Poeninae) jotka sijaitsivat Alpeilla nykyisen Ranskan ja Italian rajalla.[4] Näistä Alpes maritimae käsitti alueen sille nimensä antaneilla Meri-Alpeilla. Nykyisin alue on pääosin Ranskan kaakkoiskulmaa. Provinssin pääkaupungit olivat Cemenelum[3] vuosina 63–297 ja Eburodunum vuodesta 297.
Kaupunkeja
Alpes maritimaen provinssin kaupunkeja ja muita asutuksia olivat muun muassa:
- Antipolis (nyk. Antibes)
- Cemenelum (nyk. Cimiez)
- Nicaea (nyk. Nizza)
- Portus Herculis Monoeci (nyk. Monaco)
- Salinae (nyk. Castellane)
- Sanitium (nyk. Senez)
- Vintium (nyk. Vence)
Vuodesta 297 provinssiin kuuluivat myös:
- Brigantio eli Brigantium (nyk. Briançon)
- Brigomagus (nyk. Briançonnet)
- Eburodunum (nyk. Embrun)
- Rigomagus eli Civitas Rigomagensium (nyk. Barcelonnette)
Historia
Alpes maritimaen alue tuli Rooman valtaan 15–14 eaa.[4] Alpes maritimaen provinssin perusti keisari Augustus vuonna 14 jaa. tai pian sen jälkeen.[2][3] Provinssin tärkein tehtävä oli turvata Alppien läpi johtavien solien kautta kulkeva liikenne. Provinssien jaossa Alpes maritimae luettiin keisarin provinsseihin.[2] Provinssi oli olemassa koko myöhemmän Rooman historian ajan ja myös muun muassa keisari Trajanuksen kauden lopussa vuonna 117 Rooman ollessa laajimmillaan.[1]
Vuosina 293–395 provinssi kuului Viennensiksen diokeesiin. Sen aluetta muutettiin niin, että se käsitti vain Alppien länsipuolta, mutta sitä laajennettiin muissa suunnissa.[2] 300-luvulla provinssi tuli osaksi Gallian prefektuuria. Rooman valtakunnan jaon vuonna 395 jälkeen provinssi oli osa Länsi-Roomaa ja kuului nyt Gallian prefektuuriin ja Septem provinciaen diokeesiin.
Lähteet
- Castrén, Paavo & Pietilä-Castrén, Leena: ”Provincia”, Antiikin käsikirja, s. 464–466. Helsinki: Otava, 2000. ISBN 951-1-12387-4.
- Adkins, Lesley & Adkins, Roy A.: Handbook to Life in Ancient Rome, s. 115–117, 120. Updated Edition. Facts on File Library of World History. Infobase Publishing, 2004. ISBN 978-0-8160-5026-0.
- Alpes Encyclopædia Britannica. Viitattu 1.3.2021. (englanniksi)
- Alpes MaritimaeArkistoitu kopio The Roman Empire. Arkistoitu 1.10.2017. Viitattu 6.1.2015. (englanniksi)
- Achaea
- Aegyptus Herculia
- Aegyptus Jovia
- Aemilia et Liguria
- Africa proconsularis
- Alpes Cottiae
- Alpes maritimae
- Alpes Poeninae et Graiae
- Apulia et Calabria
- Aquitania prima
- Aquitania secunda
- Arabia
- Armenia minor
- Asia
- Baetica
- Belgica prima
- Belgica secunda
- Bithynia
- Britannia prima
- Britannia secunda
- Campania
- Cappadocia
- Caria
- Carthaginensis
- Cilicia
- Corsica
- Creta
- Cyprus
- Dacia mediterranea
- Dacia ripensis
- Dalmatia
- Dardania
- Diospontus
- Epirus nova
- Epirus vetus
- Europa
- Flaminia et Picenum
- Flavia Caesariensis
- Galatia
- Gallaecia
- Germania prima
- Germania secunda
- Haemimontus
- Hellespontus
- Insulae
- Insulae Baleares
- Isauria
- Libya inferior
- Libya superior
- Lucania et Bruttii
- Lugdunensis prima
- Lugdunensis secunda
- Lusitania
- Lycia et Pamphylia
- Lydia
- Macedonia
- Mauretania Caesariensis
- Mauretania Sitifensis
- Mauretania Tingitana
- Maxima Caesariensis
- Mesopotamia
- Moesia prima
- Moesia secunda
- Narbonensis prima
- Narbonensis secunda
- Noricum mediterraneum
- Noricum ripense
- Numidia Cirtensis
- Numidia militiana
- Novempopulana
- Osroene
- Pannonia prima
- Pannonia secunda
- Paphlagonia
- Phrygia prima
- Phrygia secunda
- Pisidia
- Pontus Polemoniacus
- Praevalitana
- Raetia prima
- Raetia secunda
- Rhodope
- Samnium
- Sardinia
- Savia
- Scythia
- Sequania
- Sicilia
- Syria Coele
- Syria Palaestina
- Syria Phoenice
- Tarraconensis
- Thebais
- Thessalia
- Thracia
- Tripolitania
- Tuscia et Umbria
- Valeria Byzacena
- Valeria
- Venetia et Histria
- Viennensis
- Achaea
- Aegyptus
- Aemilia
- Africa proconsularis
- Alpes Cottiae
- Alpes maritimae
- Alpes Poeninae et Graiae
- Apulia et Calabria
- Aquitanica prima
- Aquitanica secunda
- Arabia
- Arcadia
- Armenia prima
- Armenia secunda
- Asia
- Augustamnica
- Baetica
- Belgica prima
- Belgica secunda
- Bithynia
- Britannia prima
- Britannia secunda
- Byzacena
- Campania
- Cappadocia prima
- Cappadocia secunda
- Caria
- Carthaginensis
- Cilicia prima
- Cilicia secunda
- Corsica
- Creta
- Cyprus
- Dacia mediterranea
- Dacia ripensis
- Dalmatia
- Dardania
- Epirus nova
- Epirus vetus
- Euphratensis
- Europa
- Flaminia et Picenum annonarium
- Flavia Caesariensis
- Galatia
- Galatia salutaris
- Haemimontus
- Helenopontus
- Hellespontus
- Honorias
- Insulae
- Gallaecia
- Germania prima
- Germania secunda
- Insulae Baleares
- Isauria
- Libya inferior
- Libya superior
- Liguria
- Lucania et Bruttii
- Lugdunensis prima
- Lugdunensis secunda
- Lugdunensis tertia
- Lusitania
- Lycaonia
- Lycia
- Lydia
- Macedonia prima
- Macedonia secunda
- Mauretania Caesariensis
- Mauretania Sitifensis
- Mauretania Tingitana
- Maxima Caesariensis
- Maxima Sequanorum
- Mesopotamia
- Moesia prima
- Moesia secunda
- Narbonensis prima
- Narbonensis secunda
- Noricum mediterraneum
- Noricum ripense
- Novempopulana
- Numidia
- Osroene
- Palaestina prima
- Palaestina secunda
- Palaestina salutaris
- Pamphylia
- Pannonia prima
- Pannonia secunda
- Paphlagonia
- Phoenice prima
- Phoenice secunda
- Phrygia Pacatiana
- Phrygia salutaris
- Picenum suburbicarium
- Pisidia
- Pontus Polemoniacus
- Praevalitana
- Raetia prima
- Raetia secunda
- Rhodope
- Samnium
- Sardinia
- Savia
- Scythia
- Senonia
- Sicilia
- Syria prima
- Syria secunda
- Tarraconensis
- Thebais
- Thessalia
- Thracia
- Tripolitania
- Tuscia et Umbria
- Valentia
- Valeria (Italia)
- Valeria (Pannonia)
- Venetia et Histria
- Viennensis