Allianssimalli

Allianssimallissa kaikki projektin osapuolet eli asiakas, suunnittelija ja rakentaja mudostavat yhteisen projektiorganisaation. Nämä voivat työskennellä yhdessä isossa yhteisessä työtilassa eli big roomissa. Projektiryhmä johtaa prosessia ja tämän johdossa on projektipäällikkö. Projektipäällikkö raportoi alianssin johtoryhmälle. Johtoryhmässä on edustus alianssin kaikista osapuolista. Alianssimalli mahdollistaa ongelmien ratkaisun ja uudet innovaatiot, jotka parantavat laatua ja turvallisuutta. Se vaikuttaa ympäristöön ja yhteistoimintaan.[1]

Mallissa suunnitelmat, budjetti ja aikataulu tehdään projektin osapuolten kanssa yhteistyössä. Tavoitteena on säästää aikaa ja rahaa. Mikään projektin osapuolista ei kykene hallitsemaan yksin kokonaisuutta vaan kaikki tehdään avoimesti ja yhteistyössä.[2]

Tavoitteiden saavuttaminen tuottaa kaikille osapuolille taloudellista hyötyä. Vastaavasti jos epäonistutaan, kaikki kärisivät taloudellisesti.[3] Yksi allianssimallin suosion syy on se, että siinä rakentajan vastuu virheistä on pidempi kuin kahden vuoden takuuaika. Jälkivastuuaika allianssimallissa on viisi vuotta.[4]

Allianssimallilla on toteutettu rakennushankkeita, mutta sitä voidaan hyödyntää myös esimerkiksi isoissa IT-projekteissa.[2] Allianssimallia on sovellettu myös hyvinvointipalveluiden tuottamiseen.[5]

Ensimmäinen Suomessa toteutettu allianssi muodostettiin Lielahti–Kokemäki-junaradan rakennushanketta varten 2010. Se muokattiin australialaisesta mallista. Toinen pilottikohde oli Tampereen rantatunneli.[6][7] Vuoteen 2018 mennessä allianssihankkeita oli ollut lähes 50[7].

Esimerkkejä Suomessa alianssimallina toteutetuista rakennushankkeista:

• Hämeenkylän koulu[8]
• Kainuun keskussairaala[9]
• Kalasatama–Pasila-raitiotie[10]
• Kangasvuoren rautatietunneli[11]
• Kirjalansalmen silta[12]
• Naantalin voimalaitos[13]
• Raide-Jokeri[14]
• Tampereen raitiotie[15][16]
• Tampereen rantatunneli[17]
• Uusi Hakaniemensilta[18]