Alla Horska

Horska syntyi 18. syyskuuta 1929 Jaltalla, joka kuului tuolloin vielä Venäjän sosialistiseen federatiiviseen neuvostotasavaltaan. Hoska ja hänen äitinsä selvisivät Leningradin piirityksestä (1941–1943). Hän opiskeli maalaustaidetta Kiovan valtiollisessa taideinstituutissa.[2].

Horska oli naimisissa ukrainalaisen taidemaalarin Viktor Zaretskyn kanssa.[3]

Horska maalasi pääasiassa muotokuvia ja seinämaalauksia.[2] Vuonna 1962 hän oli mukana perustamassa Luovan nuorison klubia, jonka rooli 1960-luvun kulttuuriliikkeessä oli suuri.[4] Kulttuuriliike kantaa ukrainaksi nimeä шістдесятники ja tarkoittaa kutakuinkin "kuuskytlukulaisia".

Myöhemmin vuonna 1962 Horska löysi yhdessä runoilija Vasyl Symonenkon ja ohjaaja Les Tanjukin kanssa Kiovan läheltä NKVD:n uhrien joukkohaudan ja teki siitä ilmoituksen kaupungin johdolle. Tarkoituksena oli pystyttää paikalle muistomerkki. Kolmikko joutui kuitenkin paineen alle ja Symonenko kuoli seuraavana vuonna poliisin pahoinpitelyn seurauksena.[5].

Horska toteutti 1964 yhdessä Halyna Sevrukin ja Ljudmyla Semykinan kanssa Kiovan yliopiston tilaaman lasimaalauksen. Maalauksen tyyli oli tavallisuudesta poikkeava, ja sen viesti isänmaallinen: se kuvasi muun muassa vihaista Taras Ševtšenkoa, minkä vuoksi viranomaiset määräsivät maalauksen tuhottavaksi ja Horska erotettiin Ukrainan taiteilijoiden unionista.[4].

Horka löydettiin murhattuna appensa asunnosta Vasylkivin kaupungista 28. marraskuuta 1970. Oikeus katsoi, että Horskan appi olisi murhannut tämän ja tehnyt sen jälkeen itsemurhan, mutta Neuvostoliiton viranomaisilla uskotaan olevan kytköksiä Horskan kuolemaan.[6].

Alkujaan Horskan hautajaiset oli tarkoitus pitää 4. joulukuuta, mutta päivälle suunniteltujen suurten väenkokoontumisten takia viranomaiset määräsivät hautajaiset siirrettäväksi kolmella päivällä. Viranomaiset myös kielsivät Horskan arkun viemisen hänen kotiinsa tai työhuoneelleen.[2].