All fours (korttipeli)

Tässä esitellään Trinidadilaiset säännöt, koska erittäin alkuperäistä lähellä oleva peli on siellä edelleen erittäin suosittu. Suurin ero 1700-lukulaiseen peliin on, että siinä käännössä sai vain yhden pisteen sotamiehestä.

Pelaajat istuvat siten, että joukkueen jäsenet ovat toisiaan vastapäätä. Jokaiselle pelaajalle jaetaan kuusi korttia. Pakasta käännetään kortti osoittamaan valttia. Jos kortti on ässä, sotilas tai kutonen, saa jakaja välittömästi pelipisteen oheisen kääntötaulukon mukaisesti. Mikäli jakajan oikealla puolella istuva pelaaja ei ole tyytyväinen valttiin, voi hän vaatia (I beg - 'minä vaadin') käännettäväksi pakasta uutta valttia, jolloin kaikille pelaajille jaetaan myös kolme korttia lisää ja vaatija saa jakajan sijaan olla ensimmäisen tikin etumies. Jos valtiksi tuleva kortti on samaa maata kuin edellinen, käännetään uusi kortti ja jaetaan kolme korttia lisää, jos valtti on edelleen sama, pakka sekoitetaan ja suoritetaan uusi jako. Kun uusi valtti on käännetty, peli alkaa, toista kertaa ei voi vaatia. Jakaja voi kieltäytyä vaatimuksesta, jolloin hänen on annettava vaatijalle yksi piste suoraan sanoen "ota yksi". Myös vaadittaessa jakaja saa kääntöpisteitä, eli vaatimiseen liittyy riski.

Peli kiertää vastapäivää. Peli on tikkipeliä, jossa on maantunnustuspakko, mutta ei valtti- tai ylimenopakkoa. Maantunnustuspakosta huolimatta valttia saa aina pelata. Ässä on suurin kortti. Tikin voittaa suurin aloitusmaan kortti, tai suurin valtti, mikäli valttia on pelattu. Tikin voittaja on seuraavan tikin etumies.

Jaosta voi voittaa neljä pelipistettä pelipistetaulukon mukaisesti, joukkuepelissä joukkueen pisteet ovat aina yhteisiä. Sotamies-piste on mukana vain, mikäli valttimaan sotamies on pelissä. Sotamiehestä saa yhden pisteen se joukkue, jolle se tuli jaossa, mutta kolme, mikäli sen onnistuu kaappaamaan voittamalla tikin, jossa sotamies pelattiin. Suurin- ja pienin pelattu valtti -pisteet tulevat niille pelaajille, joille ne sattuvat ne jaossa tulemaan. Peliä pelataan 21:een pisteeseen.

Game- eli jakopisteen voittaakseen pitää kotiuttaa korttipistetaulukon mukaisia pistekortteja. Näitä pisteitä saa kaikista maista. Pelattaessa joukkueina, molempien jäsenten yhteenlasketut pisteet tulevat joukkueelle pisteiksi. Eniten korttipisteitä jaossa voittamalla saa yhden pelipisteen. Jos korttipisteet menevät jaossa tasan, jakopistettä ei voita kumpikaan joukkue.

Tämä peli eroaa Trinidadilaisesta, sekä alkuperäisestä 1700-luvun pelistä erityisesti valtin määrittämisen osalta. Korttia ei käännetä pakasta ja vaatimista ei tunneta, vaan valtin määrittää jakaja pelaamalla ensimmäisen kortin, tämän kortin maa on valttia. Ensimmäinen jakaja määritetään siten, että kortteja jaetaan kuva puoli ylöspäin vuorotellen jokaiselle pelaajalle, kunnes jonkun kohdalle tulee sotamies. Kaikki kortit kuitenkin jaetaan, jotta voidaan varmistua, että pakkaa ei ole peukaloitu.

• Tobagossa kaksi pistettä saa kakkosesta, ei kuutosesta.
• Valtissa voi olla ylimenopakko.
• Kuka tahansa pelaaja, jolla ei ole ainoatakaan valttia saa vaatia.

Joukkueiden jäsenet istuvat toisiaan vastapäätä. Jokaiselle pelaajalle jaetaan kuusi korttia. Tarjouskierroksella tarkoituksena on ostaa jakajalta oikeus olla ensimmäisessä tikissä etumies, joka määrittää myös valttimaan ensimmäisellä pelaamallaan kortilla samaan tapaan kuin nyky-englantilaisessa all foursissa. Tarjouskierroksella kukin pelaaja tarjoaa, kuinka monta pistettä uskoo joukkueensa voivan jaossa voittaa. Minimitarjous on kaksi, maksimi neljä pistettä. Jos kaikki passaavat, jakajan on tarjottava vähintään kahta pistettä. Jakaja tarjoaa viimeisenä ja hänen tarjouksensa on etusijalla, hän siis voi "varastaa" jaon takaisin itselleen lupaamalla saman verran kuin joku pelaajista ennen häntä.

Pelin kulku on täysin sama kuin all foursissa. All fours#Pelin kulku

Jaosta voi saada neljä pelipistettä oheisen taulukon mukaan. Peliä pelataan 21 pisteeseen. Jos tarjouskierroksen voittanut joukkue ei pysty yhteisesti voittamaan niin paljon pelipisteitä kuin lupaa, luvattu määrä vähennetään sen pisteistä. Pisteet voivat vähentyä myös nollan alapuolelle. Jakoja pelataan niin monta, että jommallakummalla joukkueella on 21 pistettä sellaisen jaon jälkeen, jonka tarjouskierroksen se on voittanut ja pystynyt pitämään tarjouksensa.

Jaonvoitto-pisteitä voitetuissa tikeissä mukana olevista korteista korttipistetaulukon mukaisesti. Näitä pisteitä saa kaikista maista. Pelattaessa joukkueina, molempien jäsenten yhteenlasketut pisteet tulevat joukkueelle pisteiksi.

Pitchistä on lukuisia muunnoksia, tämä artikkeli esittelee esimerkinomaisesti vain muutaman. Yleisiä eroja yllä esitettyihin sääntöihin nähden on muun muassa:

• Kakkonen pitää kotiuttaa.
• Voidaan pelata johonkin muuhun pistemäärään kuin 21, kuten 11 tai 15.
• Pisterajaa ei tarvitse ylittää jaossa, jonka tarjouskierroksen on voittanut.
• Jakajan tarjous ei ole etusijalla.
• Pelaajille voidaan jakaa enemmän kuin kuusi korttia (tyypillisesti yhdeksän) joista he saavat poistaa ylimääräiset, kun valtti on määritetty. Vaihtoehtoisesti pelaajat voivat poistaa kädestään huonot kortit, ja tilalle jaetaan uudet.
• Ensimmäistä tikkiä ei tarvitse pelata valtilla.
• Jokainen voi pelata omaan pussiinsa. Tätä pelimuotoa kutsutaan myös nimellä cutthroat.
• Voidaan käyttää lyhennettyä pakkaa.
• Pelaaja, joka kokee, että hänellä on kädessään vain hyödyttömiä kortteja, voi luopua pelistä ja kääntää korttinsa kuvapuoli ylöspäin pöytään.

Lisäksi voidaan lisätä epästandardeja pistettä. Ohessa tyypillisimpiä lisäpisteitä:

• Pelataan 28 kortin pakalla, jossa A K Q J 10 9 2
• 12 pisteeseen, rajaa ei tarvitse ylittää voitetulla tarjouksella.
• Mukana Jick
• Jako kiertää tarvittaessa useamman kierroksen, mutta passattuaan ei saa enää tarjota.
• Korkein tarjous on viisi.

• Peruspisteiden lisäksi mukana Jick, kaksi jokeria, jotka lasketaan valtteihin ja trey. Maksimipisteet ovat siten kymmenen.
• Pelataan kahden hengen joukkueissa. Neljälle pelaajalle jaetaan yhdeksän korttia, kuudelle kahdeksan. Loput kortit muodostavat "pirunpakan".
• Jakajan tarjous ei ole etusijalla.
• Jos kuusi pelaajaa, jakaja saa pirunpakan, jota saa käyttää apuna kätensä muodostamisessa. Tämän jälkeen jokainen vähentää korttinsa kuuteen. Neljän pelaajan pelissä saa vielä vaihtaa neljä korttia, jonka jälkeen kortit vähennetään kuuteen.
• Minimitarjous on 2.

Valttimaan määrittäjällä on pelissä hyvin suuri etulyöntiasema. Koska pisteitä on peruspelissä jaossa saatavilla vain kahdesta neljään, nousee jaon voittaminen korttipistein, tai vastaavasti sen estäminen, taktiikassa keskiöön. Jos sotamies on pelissä, sen voittaminen määrää usein jaon voiton. Jako-pisteen voiton taas ratkaisee yleensä se, kuka pystyy kotiuttamaan kympit. Pelattaessa joukkueina, kotiutettavia arvokortteja voi myös pelata tikkeihin, jotka uskoo joukkuetoverin voivan voittaa.