Spontaani sikiäminen

Spontaani sikiäminen, spontaani generaatio (lat. generatio spontanea) tai alkusynty on vanhentunut biologinen teoria, jonka mukaan eräät eliöt syntyisivät nykyisissäkin olosuhteissa elottomasta aineesta. Teoriaa ei pidä sekoittaa nykyaikaiseen käsitykseen elämän synnystä, johon viitataan myös sanalla abiogeneesi.[2]

Kuva pullosta jollaista Louis Pasteur käytti tehdessään koetta, jolla osoitti että elämää ei voi syntyä spontaanisti. Pulloihin laitettiin lihalientä, ne steriloitiin keittämällä ja pulloihin, joista kaula katkaistiin tuli mikrobeja, ehjiin ei.[1]

Aristoteles päätteli aikoinaan, että koiperhoset syntyvät villasta ja kirput lannasta. Anaksimandros taas arveli että kaikki elävät olennot syntyvät vedestä, joka höyrystyy auringon lämmössä. Keskiajan Euroopassa ajateltiin muun muassa yhä, että kärpäsentoukat syntyvät lannasta. Italialainen lääkäri Francesco Redi osoitti tämän käsityksen erheelliseksi vuonna 1668.[2] Vasta 1600-luvun lopussa todettiin, ettei alkusyntyä tapahdu.

Kun bakteerit oli 1600-luvulla löydetty, monet tutkijat päättelivät niiden syntyvän elottomasta aineesta ja eroavan tässä suhteessa kaikista muista eliöistä. Vasta Louis Pasteur osoitti 1800-luvulla kokeellisesti, ettei edes bakteereita synny tällä tavoin.[3]

Lähteet
  1. Sariola, Hannu: Elämän sattuma ja välttämättömyys Duodecim -lehti. Viitattu 21.8.2018.
  2. Lerner, K. Lee & Lerner Wilmoth, Brenda: The Gale encyclopedia of science. Volume 4, s. 2897. 3. painos. New York: Thomson Gale, 2004. ISBN 0-7876-7558-X. (englanniksi)
  3. Tenhunen, Jukka & Ulmanen, Ismo & Ylänne, Jari: Biologia. Geeni ja biotekniikka, s. 99, 160. 6. uudistettu painos. Helsinki: WSOY, 2004. ISBN 951-0-28293-6.
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.