Alkoholistiparantola Turva

Alkoholistiparantola Turva oli Suomessa vuosina 1888–1938 toiminut yksityisten ylläpitämä alkoholistien hoitolaitos.[1]

Ennen Turvan perustamista alkoholisteja oli hoidettu Suomessa satunnaisesti mielisairaaloissa ja yksityisissä hermoparantoloissa. Helsingissä Meilahden tilan mailla toimi 1887–1891 raittiusseura Hemfridin ylläpitämä Fridhem eli Rauhala-niminen juoppoparantola, mutta sen toiminta supistui pian ja päättyi varojen niukkuuteen. [1]

Parantola Turvaa ylläpitänyt Turva-seura perustettiin 1886. Kun parantolan perustamiseen ei saatu riittävästi varoja rahankeräyksellä, seuran perustajat pastori Elis Bergroth (1854–1906), vankilan kirjanpitäjä, myöhemmin vankilanjohtaja Vihtori Nybergh (1857–1938) ja filosofian tohtori, myöhemmin professori Kaarle Krohn perustivat parantolan omilla varoillaan.[1]

Parantola aloitti toimintansa lokakuussa 1888 Orimattilassa, jossa sille oli vuokrattu Sommarnäsin kartanon päärakennus puutarhoineen. Vuonna 1891 ostettiin parantolaa varten Yläneen kunnassa Pyhäjärven rannalla sijainnut 380 hehtaarin laajuinen Huvitus-niminen tila, joka oli ollut osa Yläneen Uusikartanoa. Parantola aloitti toimintansa Yläneellä 1892. Miehille tarkoitettuja potilaspaikkoja oli aluksi 25, myöhemmin laajennuksen jälkeen kaksinkertainen määrä. Suurin osa hoidettavista maksoi itse hoitonsa, sillä vapaapaikkoja oli varojen puutteen vuoksi tarjolla niukalti. Laitoksen lääkärinä toimi vuodesta 1894 alkaen Yläneen, Pöytyän ja Oripään kunnanlääkäri, jonka toimipaikka oli Pöytyällä.[1]

Hoitomenetelminä olivat alkoholista pidättyminen, säännölliset elämäntavat, yksinkertainen ravinto ja ruumiillinen työ ulkoilmassa. Hoitoaika oli periaatteessa yksi vuosi mutta vain harvat olivat näin pitkään hoidossa. Alkoholin hankkimisen estämiseksi potilaiden rahavarat olivat laitoksen johtajan hallussa, saapuva posti ja paketit tarkastettiin ja alueelta ei saanut poistua ilman johtajan lupaan. Suurin osa hoidettavista tuli kaupungeista ja he olivat enimmäkseen sivistyneistön edustajia. Arvion mukaan hoidetuista noin kolmasosa pysyi hoidon jälkeen täysin raittiina ja neljäsosa lankesi takaisin juopotteluun.[1]

Talousvaikeuksissa kamppaillut parantola siirtyi vuonna 1914 Raittiuden Ystävien omistukseen ja Turva-seura lakkautettiin. Vuonna 1937 Huvituksen tila siirtyi valtion omistukseen. Huvitukseen perustettiin 1. helmikuuta 1937 Yläneen alkoholistihuoltola, jolloin hoidettavana oli myös naisia.[2][3][4] Vuonna 1943 siitä tuli Yläneen tyttökoti.[5] Mannerheimin Lastensuojeluliiton omistama kuntoutus- ja kehittämiskeskus toimi tilalla syksystä 1994 alkaen aina vuoteen 2013 saakka.[1]