Alko

Oy Alkoholiliike Ab:n myymälä Helsingin Museokadulla vuonna 1952.

Suomessa oli voimassa vuosina 1919–1932 kieltolaki, joka kumottiin neuvoa-antavan kansanäänestyksen jälkeen.[5] Eduskunta sääti 25. tammikuuta 1932 väkijuomalain,[6] joka antoi alkoholin valmistuksen, myynnin ja maahantuonnin Oy Alkoholiliike Ab:n yksinoikeudeksi. Alko avasi ensimmäisen myymälänsä tiistaina 5. huhtikuuta 1932 klo 10. Päivämäärän muistamista auttaa Suomen historian tunnetuimpiin kuuluva lukusarja 543210.[7]

Pääosakkaana vuonna 1932 oli Suomen valtio, jonka lisäksi muodollisina osakkaina olivat silloinen valtiovarainministeri Kyösti Järvinen ja oikeusministeri T. M. Kivimäki. Järvinen ja Kivimäki merkitsivät kumpikin yhden osakkeen ja valtio 29 998 kappaletta 1 000 markan osakkeita.[8] Osakeyhtiölaki muuttui 1990-luvulla, jolloin osakkaita ei enää tarvittu yhtä enempää, ja molemmat osakkeet ostettiin Järvisen ja Kivimäen perikunnilta.

Talvisodan syttymisen jälkeen Alko ryhtyi valmistamaan Rajamäen tehtaalla panssarintorjunta-aseiksi polttopulloja, joita kutsuttiin Molotovin cocktaileiksi Neuvostoliiton ulkoministerin mukaan. Pulloja valmistettiin sodan aikana yhteensä 542 194 kappaletta.[9]

Vuonna 1944 otettiin käyttöön viinakortti, joka piti esittää myyjälle alkoholijuomia ostaessa. 1940- ja 1950-lukujen taitteessa pullot asetettiin hyllyihin pystyyn niin, että ne näkyivät asiakkaille. Olympiavuonna 1952 Alkon tuotevalikoima kasvoi huikeasti, myyntiin tuli viinejä sekä lonkeroa. Aiemmin Alkon tuotevalikoima oli koostunut pääosin väkevistä viinoista ja oluista.[10] Alkon sadas myymälä avattiin Turun Eerikinkadulle vuonna 1957.[11]

Alkon logo 1990-luvulta vuoteen 2007.

Alkon ensimmäinen itsepalvelumyymälä avattiin Helsingin Pohjoisesplanadille vuonna 1962, sitä ennen kaikissa liikkeissä tuotteet olivat tiskin takana. Viimeinen tiskimyymälä (ennen vuotta 2017) sijaitsi Helsingin Kruununhaassa, ja se suljettiin vuonna 1998.[10][11]

Vuonna 1969 yhtiön nimi muutettiin muotoon Oy Alko Ab. Samana vuonna keskiolutlaki antoi oikeuden myydä III-veroluokan olutta elintarvikeliikkeissä. Vuonna 1970 valmistui Alkon koulutuskeskus Vuoranta Helsingin Meri-Rastilaan[12]. Viinakortti poistui käytöstä vuoden 1971 alussa. Vuonna 1977 avattiin Alkon kahdessadas myymälä yhtiön tehdaspaikkakunnalle Nurmijärven Rajamäelle.[11]

Vuonna 1995 asema alkoholielinkeinoa hallinnoivana viranomaisena siirrettiin Alkolta sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskukselle.[11] Oy Alko Ab:stä erotettiin samana vuonna alkoholijuomien valmistus ja markkinointi Primalco Oy:ksi, ja hotelli- sekä ravintolatoiminta jatkoi omana Arctia Oy:nä. Alko Oy:hyn jäi tällöin alkoholijuomien vähittäis- ja tukkukauppa. Näiden yhtiöiden emoyhtiöksi perustettiin Alko-Yhtiöt Oy. Konserniin tuli vuonna 1996 uusi yhtiö, alkoholijuomien tukkumyyntiä ja jakelua hoitava Havistra Oy. Alko Oy erotettiin Alko-Yhtiöt-konsernista vuonna 1999 ja siirrettiin sosiaali- ja terveysministeriön alaisuuteen. Primalco ja Havistra yhdistettiin myöhemmin Oy Altia Ab:ksi.

Suomen vähittäiskauppaa kartoittaneen Heikki Peltolan mielestä Alko koki 1990-luvulla harvinaisen nopean ja onnistuneen muodonmuutoksen valtion virastomaisesta monopolista yhdeksi maailman parhaisiin kuuluvista alkoholin myyntiketjuista.[13]

Alkon 300. myymälä avattiin Turun Kupittaalle vuonna 2003. Alko uusi logonsa ja visuaalisen ilmeensä vuonna 2007, kun yritys täytti 75 vuotta. Marraskuussa 2016 Alko alkoi myydä tuotteitaan myös verkkokaupassa, joka on auki ympäri vuorokauden. Ostajan ikä ja henkilöllisyys tarkistetaan tuotetta noudettaessa. Jakelun tilaajille hoitaa Posti ja yritysasiakkaille juomat toimitetaan myös yritysosoitteisiin.[14] Vuonna 2017 Alko avasi Helsingin Töölöntorille vanhanmallisen tiskimyymälän 85-vuotisjuhlansa kunniaksi.[10]

Vuoden 2018 alkoholilain uudistuksessa elintarvikeliikkeissä myytävän alkoholin sallittu prosenttiraja nostettiin 4,7 %:sta 5,5 %:n ja samalla poistui myös valmistustaparajoite, jossa alkoholin tuli olla valmistettu käymisteitse. Helsingin Sanomien toukokuussa 2018 teettämässä mielipidemittauksessa 1024:stä vastaajasta 60 prosenttia sallisi yli 5,5-prosenttisten juomien vähittäismyynnin myös muualla kuin Alkossa. Kielteisesti suhtautui 34 prosenttia. Kysymyksessä ei eritelty, haluttaisiinko ruokakauppoihin vain viinit vai myös väkevät viinat.[15] Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tammikuussa 2018 teettämässä mielipidemittauksessa noin tuhannesta vastaajasta 50 prosenttia hyväksyisi viinien myynnin ruokakaupoissa ja 85 prosenttia vastaajista pitäisi väkevät alkoholijuomat Alkossa. 60 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä että Alkon monopoli on hyvä tapa rajoittaa alkoholihaittoja.[16] Sittemmin Alkon monopolin purkamista on ehdotettu sekä Kokoomuksen poliitikkojen[17] että kahden tutkijan taholta[18].

Vuonna 2020 Alkolla oli 364 myymälää. Lisäksi Alkolla oli 126 noutopistettä sellaisilla paikkakunnilla, joilla ei ole Alkon myymälää.[19]

Alkon 20 litramäärältään myydyintä tuotetta vuonna 2018:[20][21]

Sija	Tuote	Litraa	Lähtömaa
1.	Leijona Viina	2 990 531	Suomi
2.	Koskenkorva Viina	2 509 630	Suomi
3.	Suomi Viina	2 047 999	Suomi
4.	Original Long Drink	1 313 830	Suomi
5.	Olvi Tuplapukki	1 046 156	Suomi
6.	Tapio Viina	905 977	Suomi
7.	Gato Negro Sauvignon Blanc	850 917	Chile
8.	Pearly Bay Dry White	796 268	Etelä-Afrikka
9.	Jaloviina	578 808	Suomi
10.	Koskenkorva Viina 30%	566 564	Suomi
11.	Gato Negro Cabernet Sauvignon	556 546	Chile
12.	Viña Maipo Chardonnay	513 618	Chile
13.	St. Elmo Village	509 083	Yhdysvallat
14.	Viña Maipo Cabernet Sauvignon	506 527	Chile
15.	Magyar Fehér Bor	495 979	Unkari
16.	Original Long Drink Strong	472 158	Suomi
17.	Karhu 5,3	442 083	Suomi
18.	2u Duas Uvas	421 630	Portugali
19.	JP. Chenet Cabernet Syrah	400 440	Ranska
20.	Espíritu de Chile Cabernet Carmenère	375 703	Chile

[22]

[23]

[24]

1. Leijona Viina
2. Koskenkorva Viina
3. Suomi Viina
4. 2u Duas Uvas
5. Olvi Tuplapukki
6. Tapio Viina
7. Gato Negro Sauvignon Blanc
8. Quinta das Setencostas
9. Jaloviina *
10. Koskenkorva Viina 30 %

[25]

• Tuotteen veroton hinta myyjän varastoimana ja jakelemana: Alkon ostohinta – (alkoholijuomavero + juomapakkausvero)[26]
• Tuotteen veroton hinta Alkon varastoimana ja jakelemana:[26]
  • Kotimaiselta myyjältä ostettuna: Ostohinta + Alkon keskusvarasto- ja myymäläjakelukustannukset
  • Ulkomaiselta myyjältä ostettuna: Ostohinta + Alkon keskusvarasto- ja myymäläjakelukustannukset + maahantuontikustannukset ja mahdollinen tullimaksu

Verottomaan hintaan lisätään hinnoittelukerroin, joka riippuu tuotteesta.[27]

• Gustaf Waldén 1932–1940
• Eemil Hynninen 1940–1947
• Toivo Veistaro 1947–1952
• Karl-August Fagerholm 1952–1968
• Manne Nurmia 1969–1971
• Pekka Kuusi 1972–1982
• Heikki Koski 1982–1994
• Ilkka Suominen 1994–1999

• Reijo Salmi 1995–2000[28]
• Jaakko Uotila 2001–2012
• Hille Korhonen 2013–2017
• Leena Laitinen 2017–