Alkio

Alkio eli embryo on aitotumainen eliö kehityksensä varhaisimmassa vaiheessa. Alkioita tutkivaa tieteenalaa kutsutaan embryologiaksi.

Seitsemän viikon ikäinen ihmisen alkio
Sammakon alkioita
Kiistanalaiset Karl Ernst von Baer sikiökuvat, jotka eivät kuvaa alkionkehitystä täsmällisesti. Silti toisiaan muistuttavien lajien sikiönkehityksen alut muistuttavat monesti toisiaan.

Sukupuolisesti lisääntyvien organismien hedelmöittynyttä munasolua kutsutaan tsygootiksi. Tsygootilla on puolet kummankin vanhemman geneettisestä perimästä eli DNA:sta. Kasveilla, eläimillä ja joillakin protisteilla tsygootti alkaa jakaantua mitoosin avulla, ja siitä tulee monisoluinen organismi. Termi alkio viittaa tämän kehityksen alkuvaiheisiin sen jälkeen, kun tsygootti on jakautunut ainakin kerran.

  • Kasvit: kasvin alkio on osa siementä.
  • Eläimet: Selkärankaisilla eliöillä alkio on kehitysaste tsygootin ja sikiön välillä. Sikiöksi alkiota kutsutaan aina syntymään tai kuoriutumiseen asti. Ihmisillä alkiota aletaan kutsua sikiöksi kahdeksannella viikolla hedelmöityksestä.

Embryologian kehittäjiin kuulunut Karl Ernst von Baer muotoili alkionkehitykseen liittyvät niin sanotut Baerin lait. Niihin kuuluu muun muassa havainto siitä, että alkiolle kehittyvät yleisemmät rakenteet ennen yksityiskohtaisempia (esimerkiksi kädet ennen sormia). Hän havaitsi myös, että kehittyneiden eläinlajien alkiot muistuttavat huomattavasti toisiaan, vaikka aikuisilla eläimillä yhtäläisyydet eivät olisikaan niin selvät.

Alkion juridinen määritelmä poikkeaa biologisesta. Se, missä vaiheessa alkio lakkaa olemasta joukko soluja ja muuttuu yksilölliseksi ihmiseksi, on vaikea eettinen ongelma muun muassa abortin kannalta.

Katso myös

Aiheesta muualla

This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.