Alkestis

Alkestis (m.kreik. Ἄλκηστις, Alkēstis, lat. Alcestis) kreikkalaisessa mytologiassa Iolkoksen prinsessa, kuningas Peliaan ja joko Anaksibian[1] tai Fylomakhen[2] tytär. Hänet tunnetaan parhaiten rakkaudestaan puolisoaan Admetosta kohtaan, ja tämä tarina kerrotaan Euripideen tragediassa Alkestis.

Alkestis Herakleen ja Kerberoksen vieressä.

Kun Alkestis tuli naimaikään, hänellä oli paljon kosijoita ja niinpä Pelias julisti, että se, joka iestäisi sekä karjun että leijonan vetämään vaunuja, saisi hänen tyttärensä vaimokseen. Admetos suoritti tehtävän Apollonin avulla, sillä Zeus oli määrännyt tämän palvelemaan rangaistukseksi Admetosta vuodeksi paimenena, ja ajoi vaunut Peliaan luokse.[3] Toisen version mukaan myös Herakles olisi ollut mukana auttamassa — kun leijona oli henkisen ja karju ruumiillisen voiman vertauskuva, niin samoin Apollon edusti viisautta ja Herakles voimaa.[4]

Admetos sai siten Alkestiin puolisokseen mutta unohti häiden jälkeen suorittaa vaaditun uhrin Artemiille. Loukattu jumalatar täytti hääkammion käärmeillä, ja taas Apollon saapui Admetoksen avuksi. Hän neuvoi Admetosta suorittamaan uhrin Artemiille, ja niin jumalatar poisti käärmeet.[5]

Kun Admetoksen kuolinaika tuli, Apollon juotti kohtalottaret niin juovuksiin, että nämä suostuivat lykkäämään Admetoksen kohtaloa, jos vain Admetos löytäisi jonkun hänen tilalleen. Admetos kuvitteli, että hänen omat ikääntyneet vanhempansa mielellään ottaisivat poikansa paikan, mutta koska nämä eivät halunneet kuolla, Alkestis astui hänen tilalleen. Thanatoksen, kuoleman jumalan, viedessä Alkestista alas Manalaan Admestos huomaa menettäneensä täysin elämänilonsa.[5]

Tilanteen pelasti Herakles, joka matkallaan ryöstämään Diomedeen tammoja nautti murheenmurtaman Admetoksen vieraanvaraisuudesta. Kuultuaan Admetoksen tilanteesta hän astui Alkestiin hautaan ja kamppaili Thanatoksen kanssa niin kauan, että tämä suostui päästämään Alkestiin, ja niin Herakles toi Alkestiin mukanaan takaisin maan päälle.[6]

Alkestis ja Admetos saivat pojan, Eumeloksen, joka johti sotajoukon Feraista taistelemaan Troijan sotaan[7], sekä tyttären, Perimelen.[8]

Lähteet

  1. Hyginus: Fabulae li (engl. käännös).
  2. Apollodoros: Bibliotheke ('Kirjasto') 1.9.10 (engl. käännös).
  3. Hyginus: Fabulae l (engl. käännös).
  4. Fulgentius: Mytologiat i.22 (engl. käännös).
  5. Apollodoros: Bibliotheke ('Kirjasto') 1.9.15 (engl. käännös).
  6. Euripides: Alkestis 773–1161 (engl. käännös (Arkistoitu – Internet Archive)).
  7. Hyginus: Fabulae xcvii (engl. käännös).
  8. Antoninus Liberalis: xxiii (engl. käännös).

    Aiheesta muualla

    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.