Alijäähtyminen

Alijäähtyminen on prosessi, jossa neste jäähtyy jäätymispistettään kylmemmäksi, mutta pysyy edelleen nestemäisenä.

Alijäähtynyt vesi on jäätynyt Cairn Gorm -vuoren laella olevaan pylvääseen. Kuvassa tuuli on puhaltanut oikealta.

Normaalisti jäätymispisteen paikkeilla neste alkaa kiteytyä jäätymisytimen ympärille – esimerkiksi vesi alkaa jäätyä lämpötilan laskiessa pakkasen puolelle jonkin vedessä leijuvan hiukkasen tai suolakiteen ympärille. Jos sopivia ytimiä ei ole, neste voi jäähtyä tiettyyn, paljon kylmempään lämpötilaan (vedellä −42 °C), jossa alkaa tapahtua homogeenista jäätymistä.[1]

Ilmakehässä on alijäähtynyttä vettä etenkin pilvipisaroissa: kumpu- ja kumpukerrospilvet muodostuvat useimmiten alijäähtyneistä pienistä vesipisaroista. Pintajännitys pitää niitä nestemäisinä; niinpä lentokoneen siipeen törmätessään ne jäätyvät heti ja aiheuttavat jäätämistä.

Tihkusateen pilvipisaroita suuremmissa pisaroissa pintajännitys on pienempi, ja alijäähtyminen on harvinaisempaa, mutta kuitenkin yleisempää kuin varsinaisen vesisateen halkaisijaltaan jopa millimetrin kokoisissa pisaroissa.

Alijäähtynyt vesi aiheutti onnettomuustutkijoiden mukaan välillisesti Air Francen lennon 447 onnettomuuden 1. kesäkuuta 2009.

Katso myös

Lähteet

  1. chemie.de Melting point, Fundamentals (Arkistoitu – Internet Archive) (saksaksi)
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.