Ali Hasan al-Majid

Ali Hasan al-Majid syntyi Irakin Tikritin kaupungissa 30. marraskuuta 1941. Al-Majid kuului Albu Nasir-heimon Bejat-klaaniin. Myöhempi Irakin diktaattori Saddam Hussein oli hänen serkkunsa ja kuului samaan klaaniin.[1] Tikritistä tuli yksi irakilaisen Baath-puolueen tärkeimmistä tukialueista. Monet paikalliset kohosivat myöhemmin korkeisiin asemiin puolueessa. Monien muiden paikallisten tapaan al-Majid itse liittyi puolueeseen vuonna 1958. Vielä samana vuonna hän liittyi myös Irakin armeijaan. Vuonna 1963 Irakissa tehtiin vallankaappaus, joka nosti valtaan eversti Abd al-Salam Arifin. Arif piti Baath-puoluetta kilpailijanaan ja alkoi vainota sen jäseniä. Tässä yhteydessä al-Majid tuli pidätetyksi.[2]

Baath puolue nousi valtaan Irakissa vallankaappauksella vuonna 1968. Al-Majid nousi nopeasti merkittäviin tehtäviin.[2] Hän täytti eri virkoja valtion turvallisuuteen ja tiedusteluun liittyen. 1970-luvun puolivälillä hän oli kohonnut Irakin turvallisuuspalvelun johtajaksi.[1] Vuonna 1978 hän oli noussut edelleen Baath-puolueen alueellisen sihteeristön johtajaksi ja valmistui myöhemmin samana vuonna kansallisesta puolustusakatemiasta siirtyen tehtäviin puolustusvirastossa.[2] Saddam Hussein nousi Irakin johtoon kuuluisaksi tulleessa Baath-puolueen kokouksessa vuonna 1979[1] syrjäyttäen Ahmad al-Hassan Bakrin. Al-Majidin uralle tämä merkitsi edelleen jatkuvaa nousua. Kun Saddam Hussein yritettiin salamurhata vuonna 1983, al-Majid johti kostotoimenpiteitä salaliittolaisia tai sellaiseksi väitettyjä henkilöitä vastaan. Vuosien 1984 ja 1987 välillä hän johti Irakin sisäistä turvallisuuspalvelua ollen yksi Saddamin hallinnon tärkeimmistä tukipilareista.[2]

Vuonna 1987 al-Majidista tuli Baath-puolueen Pohjois-Irakin alueen johtaja. Pohjoinen-Alue käsitti myös niin sanotun Irakin Kurdistanin alueen. Tuolloin parhaillaan käynnissä ollut Irakin–Iranin sota oli kiihdyttänyt aluetta asuttavien kurdien aseellista liikehdintää keskushallintoa vastaan. Al-Majid johti kurdien liikehdinnän tukahduttamiseen tähdänneitä toimenpiteitä, jotka tulivat tunnetuksi al-Anfalina. Al-Majid määräsi esimerkiksi kurdisiviilejä vastaan tehtävän sinappikaasuhyökkäyksiä. Erityisen verisessä kaasuiskussa Halabjassa kuoli joidenkin arvioiden mukaan yli 5 000 henkilöä. Toiminnastaan al-Majid sai liikanimen "Kemikaali-Ali". Kaasuiskuja ja muita sotilaallisia toimenpiteitä seurasi edelleen alueen arabilaistaminen, jonka aikana kurdeja pakkosiirrettiin kotiseuduiltaan ja heidän tilalleen tuotiin arabeja.[2]

Irak hyökkäsi Kuwaitiin elokuussa 1998[2] ja maan valtauksen jälkeen Kuwaitista tehtiin Irakin 19. maakunta. Al-Majidista tehtiin Kuwaitin maakunnan kuvernööri.[1] Hänen alaisina irakilaisjoukot syyllistyivät esimerkiksi ryöstelyihin. Paikallinen oppositio tukahdutettiin.[2] Yhdysvaltojen johtamat joukot murskasivat irakilaiset vuoden 1991 Persianlahden sodassa.[1] Tappiota seurasi šiialaisten irakilaisten laaja kapina Irakin eteläosissa.[2] Saddam Hussein teki al-Majidista sisäministerinsä[1] ja asetti hänet Irakin asevoimien eteläisten joukkojen johtoon. Kapinointi murskattiin al-Majidin johdolla verisesti. Vuosien 1993 ja 1995 välillä hän oli puolestaan Irakin puolustusministeri.[2]

Al-Majid nautti Saddamin luottamusta ja pääsi näin hyvin merkittäviin asemiin. Toisaalta Saddamin vainoharhaiselle hallinnolle oli silti tyypillistä eri virkojen hoitajien, myös al-Majidin virkojen, jatkuva vaihteleminen. Vuonna 1995 hänet erotettiin virastaan syytettynä kaupankäynnistä Iranin kanssa. Kuitenkin vuonna 1998 hän oli jälleen kohonnut virkaan Etelä-Irakin kuvernöörinä. Saddam oli ennen vuotta 2003 tehnyt Irakin aluehallinnon uudistuksen, jossa Irak jaettiin neljään eri osaan. Alue oli tuolloin osa Yhdysvaltojen ja sen liittolaisten asettamaa lentokieltoaluetta ja keskushallinnon ote alueesta oli löyhä. Vuonna 2003 alkoi Irakin sota, eli Yhdysvaltojen johtama Irakin miehitykseen tähdännyt hyökkäys.[2]