Alfred Wahlberg

Herman Alfred Leonard Wahlberg (1834–1906) oli ruotsalainen maisemamaalari[1], Ruotsin ensimmäisiä moderneja maisemamaalareita[2]. Wahlberg saapui vuonna 1857 Guden oppilaaksi Düsseldorfiin, mistä matkattuaan Alankomaihin ja Belgiaan palasi Tukholmaan vuonna 1862[1]. Wahlberg suunnitteli paluuta Düsseldorfiin, mutta Kaarle XV kielsi tämän ja kehotti Wahlbergia sen sijaan menemään Pariisiin[3]. Vuodesta 1866 lähtien Wahlberg oleskelikin enimmäkseen Pariisissa paitsi kesäisin kävi Ruotsissa.[1] Wahlberg tutustui Ranskan realistiseen ulkoilmamaalaukseen[2]. Barbizonin koulun johdosta Wahlberg alkoi kannattaa tunnelmamaalausta. Hän päätyi Ruotsin ensimmäiseksi tunnelmamaalauksen edustajaksi[1] ja löysi keinot päästä irti voimakkaasta akateemisuudesta, jonka vaikutus oli voimistumassa[4]. Vuoden 1878 Pariisin maailmannäyttelyssä hänet palkittiin teoksistaan ensimmäisen luokan mitalilla. 1800-luvun lopussa hän alkoi maalata entistä epätasaisemmalla ja levottomammalla tyylillä ja värityksellä[5].

Alfred Wahlberg

Wahlbergin teoksia ovat muiden muassa Nationalmuseumissa oleva Kuutamoinen jokimaisema vuodelta 1870, Göteborgissa oleva Toukokuu Nizzassa vuodelta 1878 sekä Ateneumin taidemuseossa olevat Ilta ja Merimaisema kuutamossa vuodelta 1888[1].