Alfonso V (León)

Alfonso V (9941028) oli Leónin kuningas vuosina 999–1028.[1]

Alfonso V

Nousu kuninkaaksi

Alfonso V nousi Leónin kuninkaaksi vuonna 999 isänsä Bermudo II:n hävittyä sodan Al-Mansur Ibn Abi Aamiria vastaan ja maan jouduttua tosiasiallisesti muslimien vasallivaltioksi.[2]

Kuningaskunta muslimien vallassa sekä ajautuminen Navarran alaisuuteen

Leónilaisten oli osallistuttava 1003 muslimien liittolaisena taisteluihin Kastiliaa[3] vastaan sekä alistuttava muihin nöyryytyksiin ja ryöstöretkiin. Etsiessään liittolaisia Alfonso meni naimisiin 1025 Navarran kuninkaan Sancho III Suuren tyttären Urracan kanssa,[4] mutta joutui samalla appensa alaisuuteen.

Kuninkaan kuolema ja vallan periytyminen

Alfonso aloitti sodan Portugalin valtaamiseksi mutta kuoli 1028 Viseun piirityksessä, ja Leónin kruunun peri hänen yhdeksänvuotias poikansa Bermudo III.[5] Bermudon alaikäisyyden aikana hallintoa hoiti kuitenkin hänen äitipuolensa Navarran Urraca, joka pääsi valvomaan isänsä Sancho III Suuren etuja Leónissa.[4] Sancho III Suuren onnistui naittaa Bermudo III:n sisar pojalleen Ferdinand I:lle, joka 1037 voitti Bermudon ja valtasi maan vaimonsa nimissä.[6][7]

Alfonso kirjoitutti 1017 maansa ensimmäiset lait.[2]

Perhe

Alfonson vanhemmat olivat Bermudo II ja Kastilian kreivin tytär Elvira Garcia, joka hallitsi Leónin kuningattarena vuodet 999–1007 ja vetäytyi sen jälkeen luostariin.

Alfonson ensimmäinen vaimo oli sijaishallitsija Mendo Goncalvesin tytär Elvira de Melande (k. 1022). Mendo kuoli 1008 taistelussa viikinkejä vastaan. Pariskunnan lapsista Elvira meni naimisiin Navarran Ferdinand I:n kanssa, ja pojasta Bermudo III:sta tuli isänsä seuraaja valtaistuimelle. Alfonson toinen vaimo Urraca oli Navarran kuninkaan Sancho III Suuren tytär.

Lähteet

  • O’Callaghan, J. F.: A history of Medieval Spain. United Kingdom: Cornell University, 1975. ISBN 0-8014-0880-6. (englanniksi)
  • Petersen, K.: Ihmiskunnan ajantieto. Suomeksi toimittanut Antero Manninen, avustajana Pentti Papunen. Porvoo: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1965.

Viitteet

  1. O’Callaghan, s. 678
  2. O’Callaghan, s. 130
  3. O’Callaghan, s. 131
  4. O’Callaghan, s. 135
  5. O’Callaghan, s. 134
  6. Petersen, s. 263
  7. O’Callaghan, s. 136
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.