Alf Ross

Alf Niels Christian Ross (10. kesäkuuta 1899 Kööpenhamina – 17. elokuuta 1979 Virum) oli tanskalainen oikeustieteilijä ja oikeusteoreetikko.[1] Hän tuli tunnetuksi osallisuudestaan skandinaavisen realismin koulukunnan edustajana ja oikeuspositivistina.

Akateeminen ura

Ross suoritti oikeustieteellisen perustutkinnon Tanskassa 1922. Tämän jälkeen Ross opiskeli melkein kolme vuotta ulkomailla Ranskassa, Itävallassa ja Englannissa. Näinä vuosina hänen mielenkiintonsa oikeusfilosofiaa kohtaan heräsi. Wienissä hän osallistui Hans Kelsenin pitämiin seminaareihin, joiden opillisena tuloksena oli Rossin ensimmäinen teos Theorie der Rechsquellen. Teos valmistui vuonna 1926 ja on omistettu Kelsenille. Kohdattuaan vastustusta kotiyliopistossaan Kööpenhaminassa hän matkusti Uppsalaan, missä hän opiskeli filosofiaa Axel Hägerströmin johdolla. Hän suoritti filosofian kandidaatin ja lisensiaatin tutkinnot ennätysajassa ja keväällä 1929 väitteli tohtoriksi Theorie der Rechtsquellen -teoksella.

Kööpenhaminan oikeustieteellisen tiedekunnan professori Rossista tuli 1938. Hän julkaisi lukuisia teoksia eri oikeudenalojen, erityisesti kansainvälisen oikeuden ja valtiosääntöoikeuden saralta. Ross toimi myös Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomarina 50- ja 60-lukujen vaihteessa.

Oikeuden dualismista

Ross pyrki oikeusteoriassaan ratkaisemaan saman ongelma kuin Hans Kelsen: miten oikeus voi samaan aikaan olla sekä "olemista" että "pitämistä" (Rossin terminologiassa todellisuus ja sitovuus). Hän nimittää tätä ongelmaa oikeuden dualismiksi. Rossin käsityksen mukaan perinteiset oikeusteoreettiset koulukunnat, kuten 1800-luvun historiallinen koulukunta, käsitelainoppi ja uustomismi käsittelevät oikeutta yhtäältä todellisuuden ilmiönä, jota voidaan havainnoida ja toisaalta metafyysisenä ja apriorisena käsitteenä, sitovana normina.

Rossin lähtökohta on, että niin todellisuus kuin sitovuuskin kuuluvat oikeuteen, eikä niitä voi jättää pois oikeuden teoreettisesta tarkastelusta. Hän näkee problematiikan koskien ihmisten mentaalisia tiloja ja näkee koko asettelun näin psykofyysisenä ongelmana. Oikeutta todellisuuden ilmiönä, jota ilmentää oikeudenkäyttöön liittyvä tosiasiallinen pakko eli sanktion uhka, vastaa ihmisen itsekäs käyttäytymisasenne. Oikeusnormien sitovuutta vastaa puolestaan ihmisen epäitsekäs käyttäytymisasenne eli lainkuuliaisuus. Rossille itsekäs ja epäitsekäs käyttäytymisasenne eivät ole ristiriidassa keskenään vaan päinvastoin edellyttävät ja ylläpitävät toisiaan. Oikeuden voimassaolon perusta on siis viime kädessä ihmisten käyttäytymisasenteissa.

Teokset (valikoima)
  • Theorie der Rechtsquellen. (1926)
  • Hvorfor Demokrati? (1946)
  • Om ret og retfærdighed. (1953)
  • Dansk Statsforfatningsret. (1959–1960)

Lähteet
  1. Alf Ross Gyldendal - Den Store Danske. Viitattu 6.7.2015.
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.