Alexander von Bunge
Alexander von Bunge (ven. Алекса́ндр Андре́евич Бу́нге, 6. lokakuuta 1803 Kiova – 18. heinäkuuta 1890 Kiltsi, Virumaa) oli venäläinen (baltiansaksalainen) kasvitieteilijä ja tutkimusmatkailija. Hän kuvasi Venäjän arojen ja Keski-Aasian kasvistoa sekä kirjoitti useita tutkimuksia Mongolian, Kiinan ja Iranin kasvistosta.[1][2]
| Alexander von Bunge | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 6. lokakuuta 1803 Kiova, Venäjän keisarikunta |
| Kuollut | 18. heinäkuuta 1890 (86 vuotta) Kiltsi, Virumaa, Venäjän keisarikunta |
| Koulutus ja ura | |
| Väitöstyön ohjaaja | Carl Friedrich von Ledebour |
| Oppilaat | Edmund Russow (käännä suomeksi) |
| Tutkimusalue | Kasvitiede |
|
|
|
Elämä ja ura
Bungen isä oli Kiovan kasvitieteellisen puutarhan johtaja. Nuorempi Bunge oli Friedrich Georg von Bungen veli ja Gustav von Bungen ja Alexander Bungen isä. Bunge valmistui Tarton yliopiston lääketieteellisestä tiedekunnasta, jossa hän väitteli tohtoriksi vuonna 1825. Hän työskenteli lääkärinä Altailla vuosina 1826–1833, toimi kasvitieteen professorina Kazanin yliopistossa vuosina 1833–1836 ja Tarton yliopistossa vuosina 1836–1867 sekä johti sen kasvitieteellistä puutarhaa.[1][2]
Hän teki useita tieteellisiä matkoja muun muassa Keski-Aasiaan, Altaille, Kiinaan ja Persiaan. Hänen julkaisuihinsa kuuluvat Enumeratio plantarum, quas in China boreali collegit Alexander von Bunge (1831), Plantarum mongolico-chinensium decas I (1835), Beitrag zur Kenntnis der Flora Russlands und der steppen Centralasiens (1851), Labiatæ persicæ (1873) ja useita kasvimonografioita. Hän julkaisi kymmenen niteen kokoelman Itämerenmaakuntien ruohokasveista. Bunge kuvasi elinaikanaan yli 400 uutta lajia.[1][2]
Lähteet
- Bunge, Alexander von Nordisk familjebok. 1905. Viitattu 21.04.2022. (ruotsiksi)
- Bunge, Alexander von Allgemeine Deutsche Biographie. 1903. Viitattu 21.04.2022. (saksaksi)
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Alexander von Bunge Wikimedia Commonsissa