Alexander Elfsberg

Alexander Elfsberg (18. tammikuuta 1826 Oulu – 23. maaliskuuta 1903 Pietari) oli suomalainen Venäjän keisarillisen laivaston kontra-amiraali.[1]

Alexander Elfsberg vuosien 1858 ja 1861 välillä.

Elfsbergin vanhemmat olivat tullitarkastaja Thomas Elfsberg ja Fredrika Sofia Björkelund ja puoliso Alexandra Aristova. Elfsberg opiskeli Pietarin merikadettikoulussa, gardemariniksi hänet ylennettiin 1843 ja midshipsmaniksi 1845. Hän palveli luggeri Peterhofilla Suomenlahdella 1847 ja yleni luutnantiksi 1850. Seuraavana vuonna hän osallistui korvetti Knjaz Warshavskin Itämeren purjehduksiin, kesällä 1852 hän purjehti priki Agamemnonilla Itämerellä. Vuoden lopulla hänet siirrettiin palvelukseen Mustanmeren laivastoon, missä hän risteili 1853 kuljetusalus Dunaj'lla Nikolajevin ja Sevastopolin välillä.[1]

Krimin sodan alussa Elfsberg palveli fregatti Sisopolin vanhimpana upseerina risteilyllä Kaukasian rannikolla, 1854–1855 hän toimi Sevastopolin redillä Sevastopolin varuskunnan Titovin patterin päällikkönä. Hän haavoittui taisteluissa ja hänelle myönnettiin 1855 Pyhän Yrjön ritarikunnan 4. luokan ritariristi. Sodan jälkeen Elfsberg palveli potkurivene Vjugan päällikkönä Pietarin ja Kronstadtin välillä. Helmikuussa 1858 hänet siirrettiin venäläis-amerikkalaisen kauppakomppanian palvelukseen ja hän toimi Ajanin sataman päällikkönä 1858–1866.[1]

Elfsberg ylennettiin kapteeniluutnantiksi 1859 ja 2. luokan kapteeniksi 1866. Hän palasi merivoimien palvelukseen 1867, jolloin hänet siirrettiin klipperi Almazin päälliköksi Kronstadtiin. Tammikuussa 1861 hänet nimitettiin fregatti General-Admiralin päälliköksi, mutta jo helmikuussa hän siirtyi uudelleen kauppalaivastoon. Elfsberg ylennettiin 1. luokan kapteeniksi 1870, eron sotapalveluksesta hän sai sairauden takia kontra-amiraalina tammikuussa 1877. Siviilissä Elfsberg toimi Oy Kaukas Ab:n asiamiehenä Bakussa ja yhtiön konttoripäällikkönä Astrahanissa 1870–1874. Hänet nimitettiin Oy Kaukas i Merkurin toimitusjohtajaksi vuonna 1881.[1]