Alex Grant

Grant pelasi kauden 2004–2005 kotikaupungissaan MJAHL-junioriliigan Antigonish Bulldogsissa. Hän oli joukkueen eniten maaleja tehnyt puolustaja seitsemällä osumallaan.[2] Saint John Sea Dogs varasi Grantin koko QMJHL:n varaustilaisuuden ensimmäisenä pelaajana kesällä 2005.[1] Hän siirtyi joukkueeseen kaudeksi 2005–2006, jolloin Grant teki runkosarjassa 13 tehopistettä.[3] Kaudella 2006–2007 hän oli tehoilla 12+20=32 Sea Dogsin tehokkain puolustaja ja neljänneksi paras pistemies.[4]

Pittsburgh Penguins varasi Grantin neljännellä kierroksella 118. pelaajana NHL:n varaustilaisuudessa 2007. Kaudella 2007–2008 hän nousi Saint John Sea Dogsin QMJHL-joukkueen kapteeniksi.[1] Grant oli tehoilla 13+35=48 joukkueen tehokkain puolustaja ja hän jakoi liigan puolustajien pistepörssin seitsemännen sijan Val-d'Or Foreursin Samuel Richardin kanssa.[5] Lokakuussa 2008 Grant teki kolmivuotisen tulokassopimuksen Penguinsin kanssa.[6] Hän pelasi kauden 2008–2009 kuitenkin vielä QMJHL:ssä. Kesken kauden, tammikuussa 2009 Sea Dogs kauppasi Grantin ja kesän 2010 viidennen kierroksen varausvuoron Shawinigan Cataractesiin vaihdossa hyökkääjä Danick Gauthieriin sekä kesän 2010 ensimmäisen ja kesän 2009 toisen kierroksen varausvuoroihin.[7] Grant eteni joukkueen kanssa aina President’s Cup -finaaleihin saakka, mutta mestaruuden vei kuitenkin Drummondville Voltigeurs otteluvoitoin 4–3.

Syksyn 2009 harjoitusleirin päätteeksi Penguins lähetti Grantin farmijoukkueeseensa Wilkes-Barre/Scranton Penguinsiin, AHL:ään, mutta pian tämän jälkeen lokakuussa hänet lähetettiin edelleen ECHL-joukkue Wheeling Nailersiin. Grant pelasi siellä suurimman osan kaudesta 2009–2010 tehden 40 runkosarjaottelussa tehot 7+20=27. Hänellä oli yli puolet kaudesta pelanneista joukkueen paras teholukema (+4) Kevin Schmidtin kanssa.[8] AHL:ssä Grant pelasi kauden aikana 14 runkosarja- ja kaksi playoff-ottelua tehopistein 3+2=5.[3] Lokakuussa 2010 hän loukkasi ranteensa[9] ja sivussa suurimman osan kaudesta 2010–2011.[10] Grant pelasi kevätkaudella runkosarjassa neljä AHL- ja 14 ECHL-ottelua. Kaudella 2011–2012 hän oli Wilkes-Barre/Scranton Penguinsin AHL-joukkueen tehokkain puolustaja tehoilla 10+27=37.[11] Elokuussa 2012 Grant teki Pittsburgh Penguinsin kanssa vuoden mittaisen, kaksisuuntaisen ja 525 000 dollarin arvoisen jatkosopimuksen.[12]

Kauden 2012–2013 Grant pelasi tammikuussa 2013 päättyneen NHL:n työsulunkin vuoksi kokonaan Wilkes-Barre/Scranton Penguinsin AHL-joukkueessa. NHL-kauden alettua, tammikuussa 2013 Pittsburgh Penguins asetti hänet siirtolistalle, mutta mikään toinen seura ei kuitenkaan napannut Grantia vuorokauden kuluessa.[9] Kesäkuussa 2013 Penguins kauppasi hänen pelaajaoikeutensa Anaheim Ducksiin vaihdossa hyökkääjä Harry Zolnierczykiin.[13]

Heinäkuussa Grant teki Ducksin kanssa vuoden mittaisen ja kaksisuuntaisen sopimuksen.[14] Hän pelasi alkukauden 2013–2014 suurimmaksi osaksi AHL-joukkue Norfolk Admiralsissa, jonka tehokkain puolustaja Grant oli tehoilla 7+20=27.[15] Hän debytoi kauden aikana myös Ducksin NHL-joukkueessa, jossa hän pelasi kaksi runkosarjaottelua. Grant teki NHL-debyyttinsä 30. marraskuuta 2013 vieraissa San Jose Sharksia vastaan. Hän sai ottelussa jääaikaa 10.10 minuuttia. Grant teki myös NHL-uransa avausmaalin ja hän keräsi yhden kahden minuutin jäähyn koukkaamisesta.[16] Grant onnistui maalinteossa myös seuraavassa NHL-ottelussaan 11. joulukuuta 2013 Minnesota Wildia vastaan.[17] Hänestä tuli NHL:n historian viides kahdessa ensimmäisessä ottelussaan maalinteossa onnistunut puolustaja.[18] Maaliskuussa 2014 Ducks kauppasi Grantin Ottawa Senatorsiin vaihdossa André Peterssoniin.[19] Hän pelasi loppukauden AHL-joukkue Binghamton Senatorsissa. Heinäkuussa 2014 Grant teki Ottawan kanssa vuoden mittaisen ja kaksisuuntaisen jatkosopimuksen.[20]

Kauden 2014–2015 Grant pelasi kokonaan Binghamton Senatorsin AHL-joukkueessa. Heinäkuussa 2015 hän teki vapaana agenttina vuoden mittaisen ja kaksisuuntaisen sopimuksen Arizona Coyotesin kanssa.[21] Grant pelasi kauden 2015–2016 suurimmaksi osaksi farmijoukkue Springfield Falconsissa, jonka tehokkain puolustaja hän oli tehoilla 11+31=42, joilla Grant jakoi koko AHL:n puolustajien pistepörssin kahdeksannen sijan St. John’s IceCapsin Morgan Ellisin, Texas Starsin Esa Lindellin ja Charlotte Checkersin Trevor Carrickin kanssa.[22] Hän pelasi kauden aikana myös viisi NHL-ottelua Coyotesissa jääden ilman tehopisteitä.[3]

Elokuussa 2016 Grant teki vapaana agenttina vuoden mittaisen, kaksisuuntaisen ja 600 000 dollarin arvoisen sopimuksen Boston Bruinsin kanssa.[23][24] Hän pelasi kauden 2016–2017 kokonaan farmijoukkue Providence Bruinsissa. Grant oli tehoilla 17+32=49 joukkueen tehokkain puolustaja sekä jakoi sisäisen pistepörssin toisen sijan Jake DeBruskin ja Wayne Simpsonin kanssa edellään Jordan Szwarz.[25] Grant sijoittui koko AHL:n puolustajien pistepörssissä viidenneksi.[26] Heinäkuussa 2017 hän teki vapaana agenttina vuoden mittaisen, kaksisuuntaisen ja 700 000 dollarin arvoisen sopimuksen Minnesota Wildin kanssa.[27] Grant pelasi myös kauden 2017–2018 kokonaan farmissa, Iowa Wildin AHL-joukkueessa. Hän oli joukkueen tehokkain puolustaja tehoilla 13+23=36.[28]

Grant siirtyi kaudeksi 2018–2019 vuoden mittaisella sopimuksella KHL-joukkue Jokereihin.[29] Hän oli tehoilla 13+23=36 joukkueen eniten maaleja tehnyt puolustaja sekä tehokkain puolustaja Sami Lepistön kanssa. He jakoivat koko KHL:n puolustajien pistepörssin kolmannen sijan edellään vain Barys Astanan Darren Dietz ja Dinamo Riian Mathew Maione.[30] 11. helmikuuta 2019 Grantista tuli ensimmäinen yhdellä kaudella vähintään 13 maalia Jokereissa 2000-luvulla tehnyt puolustaja.[31] Hän pelasi kauden aikana myös KHL:n tähdistöottelussa.[1] Joulukuussa 2018 Grant teki 1+1-vuotisen jatkosopimuksen Jokereiden kanssa.[32] Toukokuussa 2019 Grantin sopimusta jatkettiin vuodella kevääseen 2021 saakka.[33]

Kaudella 2019–2020, tammikuussa 2020 Grant joutui yli puoleksitoista kuukaudeksi sivuun aivotärähdyksen vuoksi, kun Vitjaz Podolskin Jevgeni Artjuhin taklasi häntä päähän. Artjuhin sai tilanteesta ottelurangaistuksen ja hänet asetettiin neljän ottelun mittaiseen pelikieltoon.[34] Kaudella 2020–2021 Grant oli tehoilla 6+15=21 Jokereiden tehokkain puolustaja.[35] Maaliskuussa 2021 hän teki seuran kanssa kaksivuotisen jatkosopimuksen.[36]

Mitalit
Maa:  Kanada
Miesten jääkiekko
Ivan Hlinkan muistoturnaus
Kultaa	Břeclav 2006	jääkiekko

Grant pelasi alle 18-vuotiaiden MM-kilpailuissa vuonna 2007. Hän pelasi myös alle 18-vuotiaiden Ivan Hlinkan muistoturnauksessa vuonna 2006, jolloin Grant voitti kultaa. Hän edusti myös Canada Atlanticin joukkuetta World U-17 Hockey Challengessa vuosina 2005 ja 2006, joista ensimmäinen turnaus päättyi pronssiin.[1]

Grant edusti myös Kanadan miesten maajoukkuetta Spengler Cupissa vuonna 2019, jolloin joukkueen turnaus päättyi voittoon.[1]