Aleutit (saaristo)

Saarilla vallitsee merellinen ilmasto, jossa lämpötila ei juuri vaihtele ja sademäärä on suuri. Alueella on lähes jatkuvasti sumuista.[3] Köppenin ilmastoluokituksen mukaan alueella Unalaskan saaresta (53.5°N 167.0°W) lounaaseen vallitsee subarktinen meri-ilmasto. Siellä vuoden kylmimmän kuukauden keskilämpötila on yli 0 °C, vuodesta enintään 3 kuukautta keskilämpötilaltaan yli 10 °C eikä vuodenaikojen välillä ole merkittävää vaihtelua. Unalaskan saaresta koilliseen vallitsee puolestaan subarktinen mannerilmasto, jossa sää on keskimäärin kylmempi kuin muualla saarilla. Vuoden kylmimmän kuukauden keskilämpötila on tuolla alueella alle 0 °C.[4] Talvisin saarille muodostuu lähes pysyvä matalapainealue, Aleuttien matalapaine.[5]

Aleuttien väkiluvultaan suurimman saaren, Unalaskan, vuosittainen keskilämpötila on noin 3 °C. Tammikuussa keskilämpötila on noin −1 °C ja elokuussa noin 11 °C. Korkein saarilla mitattu lämpötila on 26 °C ja matalin −15 °C. Vuotuinen keskimääräinen sademäärä on noin 2000 millimetriä. Unalaskan sanotaan olevan yksi Yhdysvaltain sateisimpia paikkoja, koska siellä on noin 250 sateista päivää vuodessa.^lähde?

Unimakin saari.

Vaikka Aleuttien kasvukausi onkin noin 135 päivää toukokuun alusta syyskuun loppuun, niin maatalous rajoittuu muutamiin kasviksiin. Joitain kitukasvuisia pajuja lukuun ottamatta suurimmalla osalla saarista ei ole lainkaan alkuperäispuustoa.[3] Joillain saarista, kuten Adakilla ja Amaknakilla, kasvaa joitain havupuita, jotka ovat jäännöksiä 1700-luvulla saarella vierailleilta venäläisiltä kauppiailta. Muista kylmässä ilmastossa elävistä havupuista poiketen Aleuteilla havupuut harvoin kasvavat yli kolmimetrisiksi, ja monet niistä ovat yhä alle 1,5 metriä korkeita, vaikka osan niistä on arvioitu olevan yli 200 vuotta vanhoja. Puiden lyhyys johtuu siitä, että Aleuteilla on usein kova tuuli, joka katkoo helposti korkeita puita.^lähde?

Saarilla kasvaa puiden sijaan tiheään varpuja ja ruohokasvillisuutta, muun muassa variksenmarjaa, sarakasveja ja muita koppisiemenisiä kasveja. Rannikkojen lähellä on turvesuota. Aleuteille kotoperäinen kasvi on uhanalainen Polystichum aleuticum.^lähde?

Aleuteilla pesii 21 merilintulajia, muun muassa punajalkakajava. Myös Kiskalla, Gareloilla, Semisopochnoilla ja Bogoslofilla elää suuria merilintulaumoja. Saarilla käy myös useita aasialaisia lintulajeja, kuten rubiinisatakieli, punavarpunen, sinirinta ja viirusirkkalintu. Pohjois-Amerikan ensimmäinen pikkujalohaikarahavainto tehtiin Aleuteilla vuonna 2006.[6]

Aleuttien ympäristö on suurelta osin turmeltumatonta, mutta saarten alkuperäinen eläimistö joutuu kilpailemaan vieraslajien, kuten ketun, poron ja karjaeläinten kanssa. Lähes koko Aleutit on AMNWR:n (Alaska Maritime National Wildlife Refuge) Aleuttien yksikön suojeluksessa.[7]

Merisaukkoa pidetään monien Aleuttien saarten avainlajina, sillä ne tehostavat levämetsien kasvua hillitsemällä merisiilien lisääntymistä. Suuret merisiilipopulaatiot voivat syödä levämetsiä jopa paljaiksi.[8]