Aleksis Kiven syntymäkoti

Aleksis Kiven eli Alexis Stenvallin isä, räätäli Erik Stenvall rakensi itselleen talon Palojoelle vuonna 1824 mennessään naimisiin Annastiina Hambergin kanssa. Talon komeus on aikojen kuluessa herättänyt kysymyksiä rakennustöiden rahoittajasta. Asiaa on selitetty sekä perheen yhteyksillä Raalan kartanoon että Nurmijärven rosvoihin. Rakennus oli Stenvallin perheen kotina ja Erikin räätäliverstaana yli 40 vuoden ajan. Synnyinkoti ja Palojoen kylä olivat Kivelle koko elämänsä ajan hyvin tärkeitä. Aikuisiällä kotona käydessään hän asui ja kirjoitti teoksiaan talon vinttikamarissa, etelänpuoleisen päätyikkunan ääressä. Kun Kiven vanhemmat kuolivat 1860-luvulla, talo ja irtaimisto huutokaupattiin. Kivi olisi halunnut ostaa talon itselleen, mutta taloudellisten vaikeuksien takia talon osti hänen puolestaan hänen veljensä Emanuel. Emanuelin ostettua talon Kivi kirjoitti tälle: ”Hyyrä muille tupa ja ali-kammari, mutta anna vinnikammari minun haltuuni...” Emanuel joutui kuitenkin myymään talon ja Kiven toive jäi toteutumatta. Talon osti työmies Lemmi, joka myi sen edelleen 1880-luvulla tai viimeistään vuonna 1890 Johan Grothille. Groth perusti taloon Palojoen ensimmäisen kyläkaupan. Kauppapuotia varten rakennukseen tehtiin suuria muutoksia: yläkerta purettiin, huonejakoa muutettiin ja sisäänkäynti siirrettiin rakennuksen toiselle puolelle.

Kauppias Grothin kuoleman jälkeen hänen perikuntansa asui rakennuksessa, kunnes Aleksis Kiven seura osti talon itselleen. Ensimmäiset Aleksis Kiveen liittyvät museohankkeet olivat virinneet jo 1930-luvulla, Aleksis Kiven syntymän 100-vuotispäivän tienoilla. Stenvallien kodin esineistöä kerättiin museokokoelmaksi, mutta sotavuodet keskeyttivät museotyön ja kokoelmat joutuivat hajalleen. Vuonna 1947 Aleksis Kiven Seura ryhtyi toimeen ja hankki Kiven lapsuudenkodin omistukseensa. Talo entisöitiin arkkitehti Erkki Helamaan johdolla Stenvallien alkuperäisen kotitalon mukaiseksi. Kunnostustöissä voitiin hyödyntää muistitietoa, sillä Palojoella asui yhä runsaasti ihmisiä, jotka olivat vierailleet Stenvallien kodissa ennen muutostöitä. Juhannuspäivänä vuonna 1951 Aleksis Kiven kotimuseo avattiin yleisölle suurin juhlallisuuksin.[1]

Vuodesta 1965 lähtien museota on ylläpitänyt Nurmijärven kunta.[1] Osa huutokaupassa myydyistä Stenvallin perheen tavaroista ja huonekaluista saatiin pelastettua takaisin museoon sen perustamisvaiheessa, mutta iso osa tavaroista oli hävinnyt tai kulunut käytössä.[2]

Museo on auki kesäisin ja erikseen pyydettäessä ympäri vuoden.[3] Pihapiirissä sijaitsevat 1800-luvulle ajoittuva savusauna ja alueelle myöhemmin siirretty aitta. Pihan toisella laidalla on pieni museokauppa ja kahvikioski. Pihaniityllä kasvaa lukuisia nyttemmin harvinaisia niittykukkia, joita suojellaan vuosittaisilla niityn hoitotalkoilla. Palojoentien toisella puolella on Taaborinvuoren museo- ja kulttuurialue, jolla järjestetään kesäisin teatterinäytöksiä, ulkoilmakonsertteja ja muita tapahtumia. Aleksis Kiven syntymäkodilla vierailee vuosittain tuhansia museokävijöitä, koululaisryhmiä, Pokémon Go -harrastajia, geokätköilijöitä, ulkoilijoita ja muita kävijöitä.

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Aleksis Kiven syntymäkoti Wikimedia Commonsissa

• Aleksis Kiven koti
• Aleksis Kiven Palojoki Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.