Aleksis Kiven patsaat ja muistomerkit

Suomessa on toista kymmentä kansalliskirjailija Aleksis Kiveä esittävää patsasta ja hänelle omistettua muistomerkkiä. Lisäksi Viipurissa paljastettiin vuonna 1932 Yrjö Liipolan lyyrisesti Kivi-aiheinen Metsän poika.

Aleksis Kivestä ei ole tiettävästi säilynyt yhtään valokuvaa. Sen vuoksi kaikki hänestä tehdyt veistokset ja kuvat perustuvat piirroksiin.[1]

Vanhimmat Aleksis Kiven muistomerkit ovat Erland Stenbergin Tuusulassa oleva hautamuistomerkki (1877) ja Stenbergin veistämä rintakuva (1879), joka on Suomen Kansallisteatterissa. Wäinö Aaltonen veisti yhteensä neljä Aleksis kiven patsasta, joista tunnettu on Helsingin Rautatientorilla Kansallisteatterin edessä oleva mietteissään olevan, istuvan kirjailijan pronssipatsas jalustan sivustoilla olevine Kivi-aiheisine reliefeineen (1939). Eräs tämän monumentaalisen veistoksen luonnoksista on Mäntän keskustorilla vuonna 2009 paljastettu Wäinö Aaltosen Kubistinen Aleksis Kivi (1930).

Luettelo Aleksis Kiven muistomerkeistä

Luettelo Aleksis Kiven muistomerkeistä paljastusvuosijärjestyksessä.

Teoksen nimi Paikka, Kaupunginosa Paikkakunta Kartalla Tekijä Paljastusvuosi Kuva WD
Aleksis Kiven hautamuistomerkki[2] Tuusulan hautausmaa Tuusula Stenberg, ErlandErland Stenberg 1877
Aleksis Kiven rintakuva Kansallisteatteri Helsinki Stenberg, ErlandErland Stenberg 1879
Aleksis Kiven rintakuva[3] Eteläsuomalainen osakunta Helsinki Haapasalo, JohannesJohannes Haapasalo 1912
Aleksis Kiven rintakuva[4] Lahden taidemuseo, Kordelinin säätiön kokoelma Lahti Haapasalo, JohannesJohannes Haapasalo 1920
Runoilija ja muusa Kirjastonpuisto, Kulttuuritalo Laikun edusta Tampere 61.4989°N, 23.7616°E Aaltonen, WäinöWäinö Aaltonen 1928
Metsän poika Lenininpuisto Viipuri 60.7109°N, 28.744°E Liipola, YrjöYrjö Liipola 1932
Aleksis Kiven pää Kuusisaari, Villa Gyllenberg Helsinki 60.1843°N, 24.8519°E Aaltonen, WäinöWäinö Aaltonen
Aleksis Kiven patsas Kirjastotalon edusta Nurmijärvi 60.4631°N, 24.8076°E Veuro, AukustiAukusti Veuro 1934
Aleksis Kivi[5] Forssan kehräämöalue, Forssan kirjasto Forssa 60.8146°N, 23.6218°E Veuro, AukustiAukusti Veuro 1934
Aleksis Kiven muistopatsas Rautatientori, Kansallisteatterin edusta Helsinki 60.1717°N, 24.9439°E Aaltonen, WäinöWäinö Aaltonen 1939
Aleksis Kiven muistomerkki Kaupunginteatterin edusta Turku 60.4464°N, 22.2645°E Aaltonen, WäinöWäinö Aaltonen 1949
Aleksis Kiven pää Kuopion pääkirjaston ala-aula, Maaherrankatu 12, Kuopio Kuopio 62.8928°N, 27.6869°E Aaltonen, WäinöWäinö Aaltonen 1968 (1930-luku)
Metsänpoika Hyrylän Jääkärinpuisto Tuusula 60.4011°N, 25.026°E Sailo, AlpoAlpo Sailo ja Sailo, NinaNina Sailo 1984
Kubistinen Aleksis Kivi Keskustori Mänttä 62.0282°N, 24.6236°E Aaltonen, WäinöWäinö Aaltonen 2009 (1930)

Lähteet
  1. Miltä Aleksis Kivi näytti? (Arkistoitu – Internet Archive)
  2. Aleksis Kiven patsaat ja muistomerkit (rakennusperintörekisteri) Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. 24.9.2010. Museovirasto. Viitattu 26.3.2016.
  3. Hannes Sihvo: Jukolan veljekset, Häme ja Kivi A. Kivi, Suomen kansalliskirjailija. Nurmijärven kunta, Kirjasto- ja kulttuuripalvelut. Arkistoitu 10.5.2015. Viitattu 4.7.2013.
  4. Teosluettelo - veistokset Alfred Kordelinin yleinen edistys- ja sivistysrahasto. Alfred Kordelinin säätiö. Arkistoitu 10.10.2012. Viitattu 4.7.2013.
  5. Eeva Hannula, Nina Keski-Korpela: Forssan taidekokoelma yllättävän laaja; Yle 7.5.2013

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.