Aleksi Lampola

Sulo Aleksi Lampola, entinen Lundqvist (13. helmikuuta 1917 Lieto – 8. huhtikuuta 1983 Rauma) oli suomalainen insinööri, yrittäjä ja yritysjohtaja, joka sai teollisuusneuvoksen arvonimen.[1]

Lampolan vanhemmat olivat maanviljelijä Otto Anton Lundqvist ja Olga Kurppa ja puoliso vuodesta 1953 Pirkko Kyllikki Mäkinen. Lampola tuli ylioppilaaksi Turun suomalaisesta lyseosta 1938. Keihäänheittoa nuorena harrastanut Lampola voitti muun muassa Suomen oppikoulujen mestaruuden 1937 ja oppikoulujen Ruotsi–Suomi-maaottelun 1938, joskin hän oli myös aktiivi pesäpalloilija. Molempiin sotiin osallistunut Lampola oli sotilasarvoltaan reservin yliluutnantti.[1][2]

Lampola valmistui 1946 insinööriksi Tampereen teknillisestä opistosta ja aloitti sitten työt rakennusliike Hakkalan palveluksessa. Toisen teollisuusneuvoksen arvonimen saaneen henkilön Mauno Suoramaan yhtiökumppanina hän ryhtyi 1948 rakennusalan yrittäjäksi. Vuonna 1960 Lampola perusti kokonaan oman yrityksen, Rakennusliike A. Lampolan, josta tuli alallaan Satakunnan suurimpia. Elementtirakentamisesta kiinnostuneena hän perusti 1966 myös Rauman Betoni ja Elementti Ky Lampola -yrityksen valmisbetonin ja betonielementtien tuotantoon. Lampolan vuoteen 1982 johtamat yritykset toteuttivat muun muassa kouluja, kunnantaloja, seurakuntien tiloja, vesitorneja ja telakka- ja tehdaskiinteistöjä. Rakennusliiketoiminnan ohella Lampola perusti yritykset 1969 sähköasennuksia ja 1977 valaisintuotantoa varten ja yhdessä muiden kanssa 1978 rakennusalan vientiyhtiön. Teollisuusneuvoksen arvonimen hän sai vuonna 1969.[1][2]