Aleksi Lahelma

Aleksi Lahelma (7. maaliskuuta 1913 Alavus – 5. kesäkuuta 1982 Helsinki) oli suomalainen varatuomari ja järjestöjohtaja. [1][2]

Aleksi Lahelman vanhemmat kauppaedustaja Yrjö Lahelma ja Helena Loginoffolivat kotoisin Vienan Vuokkiniemeltä ja hän vietti siellä osan lapsuuttaan. Hän pääsi ylioppilaaksi Vaasassa 1933 ja suoritti ylemmän oikeustutkinnon Helsingin yliopistossa 1939. Varatuomarin arvon Lahelma sai 1944. Lahelma toimi Etelä-Pohjalaisen osakunnan kuraattorina 1944-1947. Hän teki opintomatkoja Saksaan 1939, Skandinaviaan useita kertoja 1938-1956 sekä Englantiin ja Yhdysvaltoihin 1957. [1][2]

Lahelma oli työmarkkinajärjestöjen palveluksessa ja hän oli mukana lähes kolmenkymmenen vuoden ajan työehtosopimusneuvotteluissa. Lahelma erikoistui erityisesti työturvallisuuskysymyksiin, kirjoitti artikkeleita aiheesta ja oli asiantuntijatehtävissä työnantajapuolen edustajana. Lahelma oli Suomen työnantajain yleisen ryhmän sihteerinä 1946–1949, osastopäällikkönä 1949–1952, apulaisjohtajana 1954–1956, johtajana 1956–1971 ja varatoimitusjohtajana 1971–1973. Hän oli Otanmäki-Valmetin työnantajayhdistyksen asiamiehenä 1952–1954, Panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden työnantajaliiton asiamiehenä 1965–1968 ja Vaatetusteollisuuden työnantajaliiton asiamiehenä 1961–1973.[1][2]

Lahelma osallistui opiskeluaikanaan Helsingin karjalakerhon, sen laulukuoron ja Karjalakerhojen keskusliiton toimintaan kunnes nämä järjestöt lakkautettiin syksyllä 1944. Vuonna 1953 hänet valittiin Karjalan Sivistysseuran johtokunnan jäseneksi ja hän oli seuran puheenjohtajana 1953–1961. Lahelman kaudella seura hankki muistopatsaan runonlaulaja Anni Denisovin haudalle Vihtiin ja oli mukana perustamassa Domnan pirttiä Suomussalmen Kuivajärven kylään sekä Runonlaulajan Pirttiä Ilomantsiin. Seura alkoi järjestää vuosikokouksia Helsingin ulkopuolella ja käynnisti myös kyykkäpeliottelut eri puolilla Suomea.[1]

Aleksi Lahelma oli naimisissa vuodesta 1941 Helvi Marjatta Mykkäsen kanssa.[2]