Aleksanteri Nevski
Aleksanteri Nevski eli Pyhä Aleksanteri Nevalainen (ven. Алекса́ндр Яросла́вич Не́вский, Aleksandr Jaroslavitš Nevski, 
kuuntele (ohje)) (1219 Pereslavl-Zalesski – 1263 Gorodets) oli pyhäksi korotettu Novgorodin ruhtinas sekä myöhemmin Vladimirin suuriruhtinas. Venäjällä häntä pidetään kansallissankarina, sillä hän torjui kahdesti Novgorodia lännestä uhanneet vieraat sotajoukot.
Syntyperä
Aleksanteri Nevski syntyi vuonna 1219 Vladimirin suuriruhtinaan Jaroslavin toiseksi vanhimpana poikana. Hänestä tuli vuonna 1236 Novgorodin ruhtinas. Ryhdyttyään yhteistyöhön mongolien kanssa Aleksanteri sai Vladimirin suuriruhtinaan arvon, joka oli aiemmin kuulunut hänen veljelleen, mongoleja vastaan kapinoineelle Andrei II:lle.[1]
Sankarimyytin synty
Lisänimen Nevski eli Nevalainen Aleksanteri on myöhemmin saanut hänen Nevajoen rannoilla ruotsalaisista, norjalaisista, suomalaisista ja hämäläisistä vuonna 1240 saavuttamastaan Nevan taistelun voitosta. Nimeä ei käytetty vielä Aleksanterin elinaikana. Kahta vuotta myöhemmin 1242 Aleksanteri löi saksalaisen kalparitarien hyökkäysarmeijan Peipsijärven jäällä.[1]
Sergei Eisensteinin elokuva Aleksanteri Nevski, jonka huippukohdassa jää pettää raskaisiin rengaspanssareihin pukeutuneiden saksalaisritarien alla, ja Sergei Prokofjevin siihen säveltämä musiikki ovat edistäneet sankarimyytin syntymistä. Eisensteinin elokuva kuvattiin vuonna 1938, jolloin Neuvostoliitossa vallitsivat erittäin saksalaisvastaiset mielialat. Elokuva kuitenkin vedettiin pois levityksestä elokuussa 1939 natsien ja Neuvostoliiton hallituksen allekirjoitettua hyökkäämättömyyssopimuksen.[1]
Pyhäksi julistaminen
Saksalaisten ritarien tappio tulkittiin pian oikeauskoisten voitoksi paavin johtamista hyökkäyshaluisista katolilaisista, ja Aleksanteri Nevski julistettiin jo Iivana Julman kauden alussa pyhäksi. Pietari Suuri kunnioitti pyhää soturia rakennuttamalla Aleksanteri Nevskin lavran paikalle, jolla ruhtinaan oli oletettu voittaneen ruotsalaiset vuonna 1240. Pietari suunnitteli myös Aleksanteri Nevskin kunniamerkin, jonka ensi kerran myönsi Katariina I vuonna 1725. Keisarinna Elisabet teetti hänen jäännöksilleen valtavan hopeisen pyhäinjäännösarkun, joka valmistettiin Pietarin rahapajassa vuosina 1750–1753. Josif Stalin otti Pietari Suuren suunnitteleman kunniamerkin uudelleen käyttöön heinäkuussa 1942 sen kunniaksi, että Peipsijärven taistelusta oli kulunut 700 vuotta.[1]
Nykyinen suosio Venäjällä
Aleksanteri Nevski äänestettiin merkittävimmäksi Venäjään liittyväksi henkilöksi televisiokanava Rossijan Imja Rossija -äänestyksessä vuonna 2008. Äänestyksessä toiseksi sijoittui tsaari Nikolai II:n aikainen poliitikko Pjotr Stolypin, kolmanneksi äänestettiin neuvostodiktaattori Josif Stalin.[2]
Muuta aiheeseen liittyvää
Suomenlinnaan, silloiseen Viaporiin, rakennettiin oma kirkko vuosina 1850–1854. Kirkko oli alun perin ortodoksinen Viaporin venäläisen varuskunnan kirkko, Pyhän Aleksanteri Nevalaisen muistolle pyhitetty. [3] Tampereella on pyhän Aleksanteri Nevalaisen ja pyhän Nikolaoksen kirkko.[4]
Kirjallisuutta
- Warnes, David: Venäjän tsaarit: Kaikki Venäjän tsaarit Rurikin suvusta Romanoveihin. Suomentanut Kari Klemelä. Karisto Oy, 2002. ISBN 951-23-4313-4.
Katso myös
Lähteet
- David Warnes: Venäjän tsaarit 2002, s. 12
- Iltalehti.fi. Luettu 29. joulukuuta 2008
- Helsingin Seurakunnat; Suomenlinnan kirkko, historia[vanhentunut linkki]
- Tampereen ortodoksinen kirkko. Wikipedia, 30.1.2022. Artikkelin verkkoversio. fi
_(larger).png.webp) |
Edeltäjä: Andrei II |
Vladimirin suuriruhtinas 1252–1263 |
Seuraaja: Jaroslav III |