Aleksanterinsaari

Aleksanterinsaari (engl. Alexander Island, esp. Isla Alejandro I, ven. Земля Александра I, Zemlja Aleksandra I) on suuri saari Etelämantereen rannikolla. Saari on noin 435 kilometriä pitkä, 200 kilometriä leveä, ja sen pinta-ala on 43 250 neliökilometriä.[1]

Aleksanterinsaari Antarktiksen niemimaan "kainalossa"

Saari sai nimensä Zemlja Aleksandra, "Aleksanterinmaa", keisari Aleksanteri I:n mukaan venäläiseltä Fabian Gottlieb von Bellingshausenin johtamalta tutkimusretkikunnalta vuonna 1821. Vuoteen 1940 asti saaren luultiin olevan osa mannerta, koska sen mantereesta erottava Yrjö VI:n salmi on jäätikön alla. Aleksanterinsaaren maasto on kumpuilevaa, korkein huippu on 2 987 m merenpinnan yläpuolella.[1] Saarella sijaitsee muun muassa Ablation Lake -niminen järvi.

Saarella on nykyisin polttoainevarasto ja sääasema.lähde? Sen omistuksesta on vaatimuksia Chilellä, Argentiinalla ja Yhdistyneellä kuningaskunnalla.[1]

Katso myös

Lähteet
  1. Alexander Island Encyclopedia Britannica. Viitattu 11.7.2013.
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.