Aleksandr Vasilevski
Aleksandr Mihailovitš Vasilevski (30. syyskuuta 1895 – 5. joulukuuta 1977) oli neuvostoliittolainen kenraali, joka nimitettiin Neuvostoliiton marsalkaksi vuonna 1943. Vasilevski osallistui ensimmäiseen maailmansotaan ja liittyi vallankumouksellisiin vuonna 1917. Hänet vangittiin ja pahoinpideltiin puhdistusten aikana vuonna 1938, mutta vapautettiin 1941. Sotilasuransa ohella hän toimi jatkuvasti tärkeissä puoluetehtävissä. Hän oli Josif Stalinin seurueessa Jaltan ja Teheranin konferensseissa, kunnostautui Moskovan taistelussa syksyllä 1941 ja oli Georgi Žukovin esikuntapäällikkönä Stalingradin vastahyökkäyksessä 1942–1943. Vuosina 1943–1948 Vasilevski oli yleisesikunnan (Stavka) päällikkönä, mutta toimi välillä rintamalla ja komensi muun muassa 3. Valko-Venäjän rintamaa ja valtasi keväällä 1945 Itä-Preussin ja sen jälkeen johti sotatoimia Japania vastaan. Vuosina 1949–1953 Vasilevski oli puolustusministerinä ja Stalinin kuoltua apulaispuolustusministerinä. Korkeimman neuvoston jäsen vuodesta 1950 ja puolueen keskuskomitean jäsen vuodesta 1952. Vasilevski oli merkittävimpiä neuvostoliittolaisia sotapäälliköitä toisessa maailmansodassa.
| Aleksandr Vasilevski | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 30. syyskuuta 1895 Novaya Golchikha, Vitšuga, Venäjä |
| Kuollut | 5. joulukuuta 1977 (82 vuotta) Moskova, Neuvostoliitto |
| Sotilashenkilö | |
| Palvelusmaa(t) |
Venäjän keisarikunta Neuvostoliitto |
| Palvelusvuodet | 1915–1959 |
| Taistelut ja sodat | |
| Sotilasarvo | Neuvostoliiton marsalkka |
 Nimikirjoitus |
|
