Aleksander Reeth

Alexander Reid Reeth (1605–1668) oli skotlantilaissyntyinen aatelissukuun kuuluva henkilö.[1] Hänen sukunsa aateloitiin vuonna 1653.

Hän on David Reidin poika. Hänet ylennettiin luutnantiksi vuonna 1635. Hän osallistui Suomen ratsuväen kautta kolmikymmenvuotiseen sotaan. Hänet ylennettiin kapteeniksi 1645. Hän sai 12.6.1649 isänsä linnalääniä Luhangasta.

David Reid sai 2.8.1613 kirjeessä Jakob De la Gardielta pientilan Sysmän pitäjästä ja 4.4.1624 elinikäisen valtuuden isännöidä Luhangan pitäjää ja käyttää kaikkea, mitä pitäjä tarjoaa. Sysmän pitäjän lisäksi hän sai itselleen ja vaimolleen Hauhialan ja Kaitalan Lammin pitäjästä.[1]

Hän oli kapteenina Turun läänin ratsuväkirykmentissä sodan aikana Puolassa vuonna 1655 ja vuonna 1656. Hän laati testamenttinsa 2.9.1659, missä hän antoi perintönä vaimonsa asuttaman Virrat-tilan Sysmän pitäjästä pojalleen Davidille, joka oli kahden nuoremman pojan allekirjoittama. Hän sairastui vuonna 1668 loppuvuodesta, kun hän nouti Porvoosta poikansa Johanin ruumiin. Pian tämän jälkeen hän kuoli, ja hänet haudattiin Sysmän kirkkoon.

Luhangan dynastia

Luhangan säteriratsutilan omistaja ja Luhangan kappeliseurakunnan perustamisen isä, kornetti Alexander Magnus Reid sai 1766 sukunsa merkityksi Ruotsin ritarihuoneeseen 1653 aateloidun Reid-suvun haaraksi. Hän kuoli naimatonna 1773, mutta virheellisin perustein aateliseksi merkitty suku jatkui kahdesta hänen vanhemmasta veljestään. Vehkalahtelaisesta korpraalista Karl Gustav Reidestä (n. 1694-1743) polveutuu Varsinais-Suomeen asettunut sotilashaara (artikkelin taulut 3-5), jonka miespuoliset jäsenet häviävät tuntemattomiin kohtaloihin 1700-luvun loppuvuosina. Toinen veli oli Luhangan isäntä Johan Reid (n. 1710-1753). Hänen pojistaan kersantti Karl Gustav Reeth (1745-1796) tuli Luhangan isännäksi. Hänen sukuhaaransa (taulut 7-8) kaksi viimeistä miesjäsentä häviää kirkonkirjoista 1830-luvulla. Johanin toinen poika, sotamies Johan Gabriel Reeth (1747-1790) muutti Mustasaareen. Hänen sukuhaaransa (taulut 9-19) on levinnyt Yhdysvaltoihin; se ei enää elä Suomessa mieskantaisena. Hänen pojanpojanpoikansa talollinen Herman Erik Reeth(1825-1893, taulu 15) anoi 1886 sukunsa merkitsemistä Suomen ritarihuoneeseen, mutta anomus hylättiin.[2]

Yleistä tietoa suvusta

Reethin suku on perustanut Keski-Suomessa sijaitsevan Luhangan. Sysmän 1800-luvun kartanopitäjän nimekkäimpiä aatelissukuja olivat Tandefelt-, Silfverbögel- ja Reid -suvut.[3]

Ensimmäinen aateloitu jäsen oli vuonna 1653 Hans Johansson Reid Reeth. Hans Reeth sai läänityksekseen Anttilan Valkealasta ja Vilniemen kylän autiotilat Vehkalahdelta[4] Joskus 1650-luvulla hänelle läänitettiin myös pari autiotilaa Virolahden Länsikylästä ja Saivikkalasta.[5] Hänen kuolemansa jälkeen vuodesta 1656 seuraavat 100 vuotta suku ei ollut edustettuna Ruotsin ritarihuoneella.

Vuonna 1766 kornetti Alexander Magnus Reeth saapui Ritarihuoneelle sukutaulun kanssa, joka osoitti hänen polveutuvan kapteeni Alexander Reidistä, joka tässä sukutaulussa esiintyi aateloidun Hans Johansson Reid-Reethin poikana. Vaikkakin tarkempi paneutuminen vuosilukuihin olisi osoittanut tämän isä-poika-suhteen mahdottomaksi, hyväksyttiin hänen perheensä sukujohtoon ottamista koskeva pyyntö aatelisen Hans Johansson Reethin jälkeläisinä.[1]

Myöhemmin kuitenkin Jully Ramsay toi esiin teoksessaan Frälsesläkter i Finland intill Stora ofreden vakuuttavia todisteita, että "urhoollinen" (manhaftige-epiteettiä käytettiin aatelittomista) ratsumestari Alexander Reid oli David Reidin poika ja että ritarihuoneeseen otettu haara sammui aateloidun itsensä kuollessa.[1]

Vaikkakaan Suomessa asuva suku ei kuulukaan Ruotsissa aateloituun Reethin sukuun, sen sukutaulut on silti säilytetty edelleen Gustaf Elgenstiernan teoksessa Den introducerade svenska adelns ättartavlor.[1]

Kun Ritarihuone perustettiin Suomessa vuonna 1818, niin talonpoikaistunut ja ympäri Suomea levinnyt Reeth-suku ei hakenut ritarihuoneeseen ottamista. Jotkut suvun jäsenet Suomessa ovat käyttäneet nimimuotoa af Reeth.[1]

Yksityiselämästä

Virtaan talo Sysmässä siirtyi kirkkoherra Matthias Petriltä skotlantilaissyntyiselle vävylle Alexander Reidille (Reeth) vuonna 1630.[6]

Alexander Reid oli naimisissa noin vuodesta 1637 Elin Mattsdotterin kanssa ja asuivat yhdessä vuoteen 1668 asti.[1]

Lähteet
  1. Reeth nr 598 - Adelsvapen-Wiki www.adelsvapen.com. Viitattu 22.5.2016.
  2. Genos 45(1974), s. 96-110 (��tten� Reeths senare led) www.genealogia.fi. Arkistoitu 10.8.2016. Viitattu 15.6.2016.
  3. Sysmä - Kartanot www.sysma.fi. Arkistoitu 8.8.2016. Viitattu 22.5.2016.
  4. Korhonen, Martti: Vehkalahden pitäjän historia II. Vehkalahden kunta 1981, s. 250-251
  5. Kaukiainen, Yrjö: Virolahden historia I 1850-luvulle. Virolahden kunta 1970, s. 230
  6. Alexander Reid (Reeth), till Virtaa geni_family_tree. Viitattu 22.5.2016.
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.