Aleix Espargaró

Espargaró ajoi vuodet 2004–2006 125-kuutioisissa kolmessa eri tallissa Hondalla. Hän keräsi ainoat pisteensä kaudella 2005 Seedorf Racingilla ja oli pisteissä 16:s.

Espargarón ilmoitettiin marraskuussa 2013 siirtyvän kaudeksi 2014 sveitsiläiseen Forward Racing -talliin.[1] Hänen tallikaverinaan oli alkukauden Colin Edwards, joka lopetti uransa kesken kauden. Hänet korvasi Alex de Angelis. Espargaró aloitti kauden vahvasti sijoittuen neljänneksi avauskilpailussa Qatarissa. Hän ajoi Kataloniassa kuudenneksi ja heti perään Assenissa Espargaró ajoi uransa ensimmäisen paalupaikan MotoGP:ssä. Kilpailussa hän sijoittui neljänneksi. Espargaró ajoi heti perään myös Saksassa kuudenneksi. Hän jatkoi loppukauden tasaisia suorituksia ja ajoi urallaan ensimmäistä kertaa palkintokorokeelle. Espargaró ajoi toiseksi Aragonissa häviten kilpailun voittaneelle Jorge Lorenzolle 10,3 sekuntia. Espargaró oli kauden loppupisteissä seitsemäs.

Espargaró siirtyi Forward Yamahalta Suzukin tehdastalliin, jossa hän ajoi Maverick Viñalesin tallikaverina. Espargaró sijoittui loppupisteissä sijalle 11 kerättyään 105 pistettä, kun tulokaskauttaan ajanut Viñales oli heti perässä 97 pisteellä.[2] Espargaró ajoi yhden paalupaikan Kataloniassa, mutta joutui keskeyttämään kilpailun.

Kauden 2016 Espargaró aloitti vahvasti ollen kuudessa ensimmäisessä kilpailussa kahdesti viides ja kerran kuudes. Kauden puoliväli meni kuitenkin pääosin keskeytyksissä ja hän onnistui loppukaudesta ajamaan kahdesti seitsemänneksi ja kerran neljänneksi Japanissa. Hän keräsi kauden aikana 93 pistettä, kun toista kauttaan MotoGP:ssä ajanut Viñales keräsi 202 pistettä ollen MM-pisteissä neljäs.[3] Suzuki ei tehnyt enää jatkosopimusta Espargarón kanssa.

Espargaró siirtyi kahden vuoden sopimuksella Aprilialle jäätyään Suzukilla ilman sopimusta.[4] Hän aloitti avauskautensa hyvin sijoittumalla avauskilpailussa Qatarissa kuudenneksi. Vuonna 2015 MotoGP luokkaan tullut Aprilia kuului kuitenkin sarjan heikoimpiin talleihin, eikä pyörän suorituskyky ollut tarpeeksi hyvä taistelemaan kärkisijoista. Espargaró kärsi kauden aikana kahdeksan keskeytystä, joista suurin osa johtui teknisistä vioista. Espargaró onnistui kuitenkin ajamaan avauskilpailun jälkeen vielä viisi kertaa kymmenen parhaan joukkoon ollen muun muassa Aragonissa toistamiseen kuudes. Hän keräsi kauden aikana 62 pistettä ollen loppupisteissä 15:s. Sen sijaan Espargarón tallikaveri Sam Lowes ajoi tulokaskaudellaan vain kahdesti pisteille.[5]

Kaudeksi 2018 Espargaró sai uudeksi tallikaveriksi toisen brittiläiskuljettajan Scott Reddingin. Aprilia ei ollut vieläkään luotettava pyörä, kun Espargaró joutui keskeyttämään kuudesti erinäisten vikojen vuoksi. Tällä kertaa hän onnistui ajamaan vain neljästi kymmenen parhaan joukoon, joista paras tulos tuli edelliskauden tapaan Aragonissa ollessaan kilpailun kuudes. Espargaró keräsi kauden aikana 44 pistettä, kun hänen tallikaveri Redding 20 pistettä.[6]

Kaudella 2019 Espargaró ajoi tällä kertaa Andrea Iannonen tallikaverina, joka siirtyi Aprilialle Suzukilta. Espargaró onnistui parantamaan suoritustaan edelliskauteen nähden ajaen viidesti kymmenen parhaan joukkoon. Hän ajoi edelliskausien tapaan parhaimman sijoituksen Aragonissa ollen tällä kertaa seitsemäs. Espargaró onnistui keräämään 63 pistettä parantaen ensimmäisen Aprilia kauden pistemääräänsä yhdellä. Hänen tallikaverinsa Iannone sen sijaan keräsi 43 pistettä.

Ennen kauden 2020 alkua Aprilia ja Espargaró ilmoittivat kesäkuussa tehneensä kahden vuoden jatkosopimuksen.[7]