Alef

Heprean kirjoitusjärjestelmässä alef on niin kutsuttu vaiti oleva kirjain, oikeammin glottaaliklusiili (foneettisessa merkinnässä /ʔ/). Se voidaan muuttaa kuuluvaksi erilaisilla vokaalimerkeillä. Kreikkalaiseen ja latinalaiseen kirjaimistoon periytyessään alefista tuli vokaalin merkki. Alef on yksi niistä viidestä heprean kirjaimesta, jotka eivät voi kahdentua eli joiden sisässä ei voi olla dageš-pistettä. Alef translitteroidaan usein merkillä ʾ. Se on myös yksi niistä heprean kirjaimista, joita toisinaan käytetään pitkän vokaalin merkitsemiseen (ns. mater lectionis).

Alef on myös heprean kielen totuutta merkitsevän sanan emet (אמת) ensimmäinen kirjain. Juutalaisessa mytologiassa golem herätettiin henkiin kaivertamalla sen otsaan alef-kirjain. Heprealaisessa numerojärjestelmässä alefilla on lukuarvo yksi.

Esimerkkejä:

• ‏אָדָם Adam (ihminen)
• אַבְרָהָם Abraham
• אֲדוֹנָי Adonai, Herra
• אֱלוֹהִים Elohim, Jumala

• Matematiikassa alefia käytetään äärettömien joukkojen mahtavuuden kuvaamiseen. Unicodessa tälle käyttötavalle on oma merkkinsä ℵ (ALEF SYMBOL[1]), joka on eri kuin alef kirjainmerkkinä. Pienin ääretön joukko on luonnollisten lukujen joukko, jonka mahtavuutta merkitään symbolilla ${\displaystyle \aleph _{0}}$. Tätä seuraava ääretön mahtavuus on ${\displaystyle \aleph _{1}}$, sitten ${\displaystyle \aleph _{2}}$ ja niin edelleen. Ensimmäisenä merkintätapaa käytti Georg Cantor, joka otti sen sanan "äärettömyys" (אינסוף) ensimmäisestä kirjaimesta.

• Alefia käytetään merkitsemään erästä tärkeimmistä Uuden testamentin käsikirjoituksista, 300-luvulta peräisin olevaa Codex Sinaiticusta.

• Hammasrattaan ympäröimä alef on Lappeenrannan teknillisen yliopiston ylioppilaskunnan (LTKY) tunnus.

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Alef Wikimedia Commonsissa