Albrekt Fredrik

Albrekt Fredrik[1][2] (saks. Albrecht Friedrich, puol. Albrecht Fryderyk, 7. toukokuuta 1553 Königsberg – 28. elokuuta 1618 Fischhausen) oli Preussin herttua vuodesta 1568 lähtien kuolemaansa saakka. Hän oli herttua Albrekt Brandenburgilaisen ja Anna Maria von Braunschweig-Calenberg-Göttingenin poika. Hän oli toinen ja samalla viimeinen Hohenzollernin suvun ansbachilaiseen haaraan kuulunut Preussin herttua.

Albrekt Fredrik
Preussin herttua
Valtakausi 20. maaliskuuta 1568 – 28. elokuuta 1618
Edeltäjä Albrekt Brandenburgilainen
Seuraaja Juhana Sigismund
Syntynyt 7. toukokuuta 1553
Königsberg, Preussin herttuakunta
Kuollut 28. elokuuta 1618 (65 vuotta)
Fischhausen
Puoliso Marie Eleonore
Lapset Anna
Marie
Albrekt Fredrik
Sofia
Eleonoora
Vilhelm Fredrik
Magdalene Sibylla
Suku Hohenzollern
Isä Albrekt Brandenburgilainen
Äiti Anna Maria
Uskonto luterilaisuus

Preussin herttua

Albrekt Fredrikin aikana Preussin herttuakunta oli Puolan alainen läänitysvaltio. Kun hän isänsä kuoltua sai herttuakunnan perinnöksi, hänen oli sen vuoksi vannottava Lublinissa 19. kesäkuuta 1569 uskollisuudenvala Puolan kuningas Sigismund II Augustille.[3] Valaa kuvaili sittemmin puolalainen kronikoitsija Jan Kochanowski teoksessaan Proporzec. Puolassa vuonna 1573 pidetyissä vaaleissa Alberkt Fredrikiä kannatti Puolan senaatti, mutta häntä vastusti Puolan vaikutusvaltainen, myöhemmin Puolan hetmaniksi tullut Jan Zamoyski, joka pelkäsi protestanttien pääsevän määräävään asemaan Puolan parlamentissa. Albrekt Fredrik kieltäytyi ensin tunnustamasta Stefan Batoryn valintaa kuninkaaksi ja kannatti Saksan keisari Maksimilian II:n ehdokkuutta myös Puolan kuninkaaksi. Toruńin sejmissä lokakuussa 1576 hän kuitenkin ilmaisi tukensa uudelle hallitsijalle.

Koska Albrekt Fredrik oli Puolan kuningas Kasimir IV Jagiellonin tyttären­pojan­poika ja koska hän osasi sujuvasti myös puolaa, häntä pidettiin jonkin aikaa vahvana ehdokkaana Puolan seuraavaksi kuninkaaksi. Puolan kuninkuushan ei enää tuohon aikaan ollut perinnöllinen, vaan kuningas valittiin vaaleilla.[4] Albrekt Fredikiä kannattivat varsinkin Puolan luterilaiset.

Vuodesta 1572 lähtien Albrekt Fredrikillä alkoi ilmetä merkkejä mielen­vikaisuudesta, eikä hän enää kyennyt hoitamaan hallitsijan tehtäviä. Vuoden 1578 alussa hallitusvallan otti sijais­hallitsijana käsiinsä hänen serkkunsa, Brandenburg-Ansbachin marrkkreivi Georg I Friedrich (1539–1603). Georg Friedrich kuoli vuonna 1603, ja vuonna 1605 Puolan kuningas Sigismund III Vaasa nimitti Preussin sijaishallitsijaksi Brandenburgin vaaliruhtinas Joakim Fredrikin ja vuonna 1611 tämän pojan, Juhana Sigismundin.[5]

Juhana Sigismund oli myös Albrekt Fredrikin vävy. Koska Albrekt Fredrikillä ei ollut miespuolista jälkeläistä, hänen kuoltuaan herttuakunnan peri Juhana Sigismund, joka oli myös Brandenburgin vaaliruhtinas.[2] Täten Brandenburg ja Preussi muodostivat personaaliunionin, Brandenburg-Preussin, josta myöhemmin sai alkunsa Preussin kuningaskunta.

Avioliitto

Albrekt Fredrik meni vuonna 1573 naimisiin Marie Eleonore von Jülich-Kleve-Bergin kanssa, joka oli Jülich-Kleve-Bergin herttua Wilhelmin ja Itävallan arkkiherttuatar Marian tytär. Maria taas oli Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisari Ferdinand I:n sekä Böömin ja Unkarin prinsessa Annan tytär.

Lapset

Albrekt Fredrikillä ja Marialla oli seitsemän lasta:

  1. Anna (3. heinäkuuta 1576 – 30. elokuuta 1625), Preussin herttua. Puoliso: Juhana Sigismund, Brandenburgin vaaliruhtinas
  2. Maria, Brandenburg-Bayreuthin markkreivitär (23. tammikuuta 1597 – 21. helmikuuta 1649). Puoliso: Kristian, Brandenburg-Bayreuthin markkreivi
  3. Albrekt Fredrik von Preußen (1. heinäkuuta 1580 – 8. lokakuuta 1580)
  4. Sofia von Preußen (31. maaliskuuta 1582 – 4. joulukuuta 1610). Puoliso: Wilhem Kettler, Kuurinmaan herttua
  5. Eleanor von Preußen (22. elokuuta 1583 – 31. maaliskuuta/9. huhtikuuta 1607. Puoliso: Joakim Fredrik, Brandenburgin vaaliruhtinas
  6. Wilhelm Frederick von Preußen (23. kesäkuuta 1585 – 18. tammikuuta 1586)
  7. Magdalene Sibylle von Preußen (31. joulukuuta 1586 – 22. helmikuuta 1659). Puoliso: Juhana Yrjö, Saksin vaaliruhtinas

Esivanhemmat
Albrekt Brandenburgilaisen esivanhemat
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Fredrik I, Brandenburgin vaaliruhtinas (1371–1440)
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Albrekt III, Brandenburgin vaaliruhtinas (1414–1486)
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Elisabet Baijerilainen, Baijerin vaaliruhtinatar (1383–1442)
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Fredrik I, Brandenburg–Ansbachin markkreivi (1460–1536)
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Fredrik II, Saksin vaaliruhtinas (1412–1464)
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Anna Saksilainen (1437–1512)
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Margareta Itävaltalainen (1416–1486)
 
 
 
 
 
 
 
 
Albrekt Brandenburgilainen, Preussin herttua (1490–1568)
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Jagello, Puolan kuningas ja Liettuan suuriruhtinas (1362–1434)
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Kasimir IV Jagiellon, Puolan kuningas ja Liettuan suuriruhtinas (1427–1492)
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Sofia Halschanylainen (1405–1461)
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Zofia Jagiellonka (1464–1512)
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Albrekt II, Saksan, Unkarin ja Böömin kuningas (1397–1439)
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Elisabet Itävaltalainen (1435–1505)
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Elisabet Luxemburgilainen (1409–1442)
 
 
 
Albrekt Fredrik (1553–1618)
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Vilhelm III, Braunschweig-Lüneburgin herttua (1392–1482)
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Vilhelm IV, Braunschweig-Lüneburgin herttua (1425–1503)
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Cecilia, Brandenburgin prinsessa (1405–1449)
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Eerik I, Braunschweig-Lüneburgin herttua (1470–1540)
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Botho zu Stolberg vanhempi, Stoltbergin kreivi (1375–1455)
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Elisabet von Stolberg-Wernigerode (1438–1520)
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Anna von Schwarzburg
 
 
 
 
 
 
 
 
Anne Marie on Brinschwick-Lüneburg (1532–1568)
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Johann Cicero, Brandenburgin vaaliruhtinas (1455–1499)
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Joakim I Nestor, Brandenburgin vaaliruhtinas (1484–1535)
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Margarethe von Sachsen (1449–1501)
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Elisabet von Brandenburg (1510–1558)
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Hannu I, Tanskan, Norjan ja Ruotsin kuningas (1455–1513)
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Elisabet, Tanskan prinsessa, Brandenburgin vaaliruhtinatar (1485–1555)
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Kristiina Saksilainen, Tanskan, Norjan ja Ruotsin kuningatar (1461–1521)
 
 
 

Lähteet
  • Robert Albinus: Lexikon der Stadt Königsberg Pr. und Umgebung, s. 474. Verlag Gerhard Rautenberg, 1985. ISBN 3-7921-0320-6. Teoksen verkkoversio. (saksaksi)
  • Herbert Meinhard Mühlfordt: Welche Mitbürger hat Königsberg öffentlich geehrt?. Würzburg: Holzner Verlag, 1963. (saksaksi)

Viitteet
  1. Risto Kari: ”Preussi”, Historian ABC: Kaikkien aikojen valtiot, 4. osa (nabatealaiset–Romania), s. 210. Tammi, 2001. ISBN 951-31-1096-6.
  2. Juha Väänänen, Heikki Eskelinen: ”Preussi”, Otavan suuri ensylopedia, 7. osa (Optiikka–Revontulet), s. 5358. Otava, 1979. 951-1-02232-6.
  3. Carl Wilhelm von Lancizolle: Geschichte der Bildung des preussischen Staats. Erster Theil, Volumes 1-2, s. 474. Berliini ja Stettin: Nicolaischen Buchhandlung, 1828. Teoksen verkkoversio.
  4. Kaisu-Maija Nenonen, Ilkka Teerijoki: ”Puola”, Historian suursanakijra, s. 1055. WSOY, 1998. ISBN = 951-0-22044-2.
  5. Daniel Stone: A History of East Central Europe, s. 143. Seattle: University of Washington Press, 2001. ISBN 9780295980935. Teoksen verkkoversio.
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.